Kurvinen veti yhteen keskustan viestiä ja sanoi, että siinä on kyse siitä, että keskusta haluaa olla Suomen myönteisin puolue.

– Haluamme tuoda empatiaa suomalaiseen poliittisen päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Siinä on tilaa, sillä tällä hetkellä politiikassa kilpaillaan negatiivisuudella. Jopa osa perinteisistä puoleista on siirtynyt fantastisuudesta itkuun, Kurvinen sanoi.

Sanomattakin oli selvää, että hän viittasi tällä kokoomukseen.

Kurvinen ryyditti myönteistä sanomaansa siteeraamalla “Jumalan pieneksi köyhäksikin” kutsutun 1100-luvulla syntyneen Franciscus Assisilainen rukouksen osaa:

Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale,
niin että sinne, missä on vihaa,
toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, toisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.

Demokraatti tiedusteli Kurviselta, miten puolueen empatialinja näkyy vaikkapa eduskunnan salikeskustelussa tai millaisia ohjeita puolue nyt antaa kansanedustajilleen tai kentälle siitä, mitä saa puhua.

– Minun mielestäni keskustalla ei ole sellaista varsinaista ongelmaa ollut, että olisi menty henkilöön käyviin. Meillä on siinä tosi hyvä track record (ansioluettelo) ja puhdas tausta. Ehkä se alkiolaisuus ja humanismi näkyy siinä, että keskustasta on hyvin vähän tullut vähän niin kuin kunnianloukkauksen tai rasismin puolelle meneviä ulostuloja. Siitä on tosi helppo olla ylpeä myös meidän kenttäväestä puhumattakaan eduskuntaryhmästä.

Kurvisen mukaan ilkeilyssä ja synkeilyssä kilpaillaan tällä hetkellä paljon varsinkin oppositiopuolueissa.  Hän ihmettelee kokoomuksen synkistelyä.

– He olivat joskus toivon puolue, nyt toivottomuuden.

– Uskon, että suomalaiset haluavat myös niitä puolueita, jotka luovat toivon ja tulevaisuuden näköaloja. Voi tuntua vähän hassulta, että miksi empatiaa. On ihan ymmärrettävää, että suomalaiset pelkäävät. Ihmiset pelkäävät koronaa ja muutoksia… Silloin täytyy myös ihmisten huolia ymmärtää. Se ei tarkoita sitä, että pysäytämme kehityksen tai muutoksen. Mutta ihmisiä pitää ymmärtää ja antaa heille välineitä muutoksessa. Tämän näen empatialinjan sisältönä.

Puolueen johto linjasi politiikan teon tavan lisäksi aamulla Helsingissä pitämässään tiedotustilaisuudessa myös politiikan substanssikysymyksiä.

Annika Saarikko toisti myös kysyttäessä kantansa, jonka mukaan se ei sulje hallitusyhteistyöstä pois perussuomalaisia.

– Emme me ole puolue, joka haluaa sulkea ketään keskustelusta pois. Ei Suomi nouse eristämisellä.

Turveen verotuksen kiristämisestä Saarikko painotti, että asiassa on edetty hallitusohjelmassa sovitulla tavalla. Asiasta on tullut monelle symbolikysymys, mutta Saarikko painotti, että monille se on enemmän kuin symboli, toimeentulon lähde. Siksi keskusta pitää tärkeänä turvetyöntekijöiden ja -yrittäjien muutosturvasta huolehtimista.

– Pidämme hyvin tärkeänä, että EU:n elpymisrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tulee rahoitusta turveyrittäjille ja -tuottajille, Antti Kurvinen sanoi.

Vaikka paikallinen sopiminen ei ole toistaiseksi edennyt, keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi painotti keskustan olevan puolue, joka edistää paikallista sopimista. Hänen mukaansa suomalaiset ovat kysymyksen äärellä aivan liikaa poteroissa.

Saarikon mukaan kaikilla hallituspuolueilla on yhteinen näky siitä, että paikallista sopimista halutaan kehittää.

– Jos Suomi nyt jotain tarvitsisi tässä suhdannetilanteessa niin joustoja työpaikoille, Saarikko totesi.

– Edistämme ajatusta kaksoiskuntalaisuudesta ennakkoluulottomasti. Jaamme aikaa henkisesti ja fyysisesti useamman paikkakunnan kesken. Miksi se ei voisi näkyä myös vaikutusmahdollisuuksissa, verotuksessa ja palveluissa paremmin? Annika Saarikko totesi linjapuheessaan.

Puheen jälkeen häneltä kysyttiin, mitä kaksoiskuntalaisuus tarkoittaisi käytännössä. Kaikkein kevyimmillään se tarkoittaisi Saarikon mukaan kunnan vaikutusmahdollisuuksiin mukaan pääsemistä, vaikkapa mökkipaikkaraateja ja erilaisia osallisuuden muotoja.

Järeimmillään ihmiset voisivat valita, miten maksavat veronsa, yhdessä vai kahdessa paikkakunnassa. Voisi myös ehkä valita kummassa kunnassa äänestää.

– Mutta tämä on pitkälle vietyä ajattelua, Saarikko sanoi ja viittasi muun muassa perustuslain vaikuttavan esitettyihin näkökohtiin.

Pääviesti Saarikon mukaan on kuitenkin se, että suomalaiset elävät jo paljon kahdessa eri kunnissa, mutta järjestelmä ei ole pysynyt perässä.

Puolueensa kannatusta Saarikko pyrkii kasvattamaan pitkällä aikavälillä. Prosentuaalisia tavoitteita hän ei ole tähän saakka lyönyt kiinni.

Saarikko käänsi tänään tilanteen niin, että puolue on iloinen, että 10–12 prosenttia luottavat siihen nyt. Toive on, että he pysyvät ja kutsuvat uusia mukaan.

Keskusta on hallituspuolue. Saarikko muistuttikin myös, ettei tässä ajassa ole automaatio sekään, että oppositiossakaan pystyisi kasvattamaan kannatusta huimiin lukemiin. Suomalaisten mielenliikkeet ovat arvaamattomia.

Sillä Saarikko ei halunnut spekuloida, mikä voisi olla sellainen aihe, joka katkaisisi keskustalta kamelinselän hallitusyhteistyössä.

Hän viittasi keskustan 10 kysymykseen hallitusohjelmaa sovittaessa ja sanoi, että niistä valtaosa on jo sovittu.