Apulaispormestari Pekka Salmen mukaan Tampereen keskustan liikenneruuhkat helpottavat ensi syksynä, kun Rantaväylän tunnelin rampit ja liittyvät valmistuvat. Salmi vastasi maanantaina 19. joulukuuta  kaupunginvaltuuston kyselytunnilla kaupunginvaltuutettu Lassi Kalevan (ps.) valtuustokysymykseen, aikooko kaupunki helpottaa Rantaväylän tunnelin ja keskustan liikennejärjestelyiden aiheuttamia ruuhkia avaamalla Hämeenkadun itäpään jälleen henkilöautoliikenteelle?

Kaleva totesi, että Hämeenkadun itäpään sulkemisen oli tarkoitus olla kokeilu, joka alkoi 30. kesäkuuta 2014 ja päättyy vuoden 2016 lopussa. Kokeilun aikana Hämeenkadulla katuosuudella Hatanpään valtatie – Rautatienkatu on sallittu vain linja-auto-, taksi- ja huoltoliikenne.

Rantatunneli ei ole purkanut ruuhkia, vaan aiheuttanut niitä Kalevan ja monen muunkin mielestä lisää. Liikenteen paine ja rasitus kohdistuvat muun muassa kaupungin katualueelle Lapintien ja Satakunnankadun tuntumassa.

Apulaispormestari Pekka Salmi myönsi ruuhkat ja Kalevan kysymyksen ajankohtaisuuden. Hänen mukaansa tunnelin avaamisen yhteydessä epäonnistuttiin asian tiedottamisessa.

– Tunneliallianssin tiedottamisessa keskityttiin siihen, että tunnelin rakentaminen on edennyt suunniteltua nopeammin, ja se avataan etuajassa. Se jäi kertomatta, että tunneli otetaan käyttöön hieman torsona, koska siihen liittyvien ramppien ja liittymien rakentaminen oli avajaishetkellä vielä kesken.

Salmen mukaan niitä ei ole voitu rakentaa aikaisemmin, koska ne tulevat Kekkosentien päälle. Rakentamiseen päästiin vasta sitten, kun liikenne oli siirretty Kekkosen tieltä maan päältä maan alle tunneliin.

Apulaispormestarin mukaan liikenneruuhkia on pienemmissä ja suuremmissa määrin siedettävä ensi syksyyn asti, jolloin liittymät ja rampit valmistuvat. Mitään hokkus-pokkustemppuja ei hänen mukaansa ole käytettävisssä.

Itäpään avaaminen ei ole mahdollista

Salmen mukaan Hämeenkadun itäpään väliaikainen avaaminen henkilöautoille ei ole järkevää koska raitiotien rakentaminen alkaa jo ensi keväänä.

­- Ratkaisu olisi lyhytaikainen, sillä huhtikuussa 2017 alkava raitiotien rakentaminen sulkee kaksi kaistaa asematunnelissa ja Hämeenkadun läntisimmän korttelin rakentaminen ei mahdollista henkilöautoliikennettä työn aikana Hämeenkadulla Näsilinnankadun ja Hämeenpuiston välillä. Nämä kaksi käynnistyvää raitiotietyömaata estävät käytännössä Hämeenkadun käyttämisen läpikulkuliikenteeseen huhtikuusta 2017 lähtien, Salmi kertoi.

Asematunnelin työnaikainen välityskyky on “kriittinen”, ja joukkoliikenteen toimivuus tulee tunnelissa varmistaa. Tästäkään syystä Itsenäisyydenkadulle ei tule johtaa ylimääräistä liikennettä. Hämeenkadun lyhytaikainen avaaminen yksityisautoille aiheuttaisi Salmen mielestä todennäköisesti myös hämmennystä järjestelyjen muuttuessa muutaman kuukauden välein.

Hämeenkadun itäpään avaaminen henkilöautoliikenteelle edellyttäisi myös kokeilun yhteydessä tehtyjen toimenpiteiden kuten kavennusten ja keskisaarekkeiden purkamista Tämä työ on talvella haastavaa.

Tehtyjen liikennemallitarkastelujenkaan perusteella Hämeenkadun itäpään tilapäinen avaaminen ei poista Satakunnankadun iltapäivän ruuhkautumista.

Jotain voidaan tehdä

Liikennejärjestelmän toimivuus paranee keskustan itäpuolella, kun siis Naistenlahden eritasoliittymä saadaan kokonaisuudessaan valmiiksi elokuussa 2017. Ennen sitä ruuhkautumista yritetään helpottaa muun muassa seuraavilla toimenpiteillä:

– pyritään vaikuttamaan ruuhkiin tehokkaalla tiedottamiselle, muun muassa houkuttelemaan ihmisiä Santalahden eritasoliittymän tehokkaampaan hyödyntämiseen

– Ratapihankadun väliaikaisten järjestelyjen kehittämisellä keväällä 2017

– Satakunnankadun/Lapintien liittymän liikennevalo-ohjauksen säätämisellä ja läntisen suojatieyhteyden poistamisella

– varautumalla liikennevalo-ohjauksen asentamiseen Lapintien/Rauhanimenkadun/Pohjolankadun liittymään

– toteuttamalla  liityntäpysäköintialue keväällä 2017 Niihamantielle ja tutkimalla mahdollisuuksia toteuttaa liityntäpysäköintialueet esim. jäähallille ja Lahdesjärven alueelle (edellyttää linja-autokuljetusten järjestämistä)

– Tekemällä  Hämeenkadun työnaikaiset järjestelyt niin, että rinnakkaisten katujen liikennehaitat minimoidaan

– käynnistämällä Satakunnankadun ja Lapintien liittymään ehdotetun kiertoliittymän katusuunnittelu vuoden 2017 alussa – mahdollinen rakentaminen kesällä 2018 kun Ratinan kauppakeskuksen työt ovat valmistuneet.

Ratikkayhtiökin perustettiin

Kyselytunnin jälkeen käynnistyi itse kaupunginvaltuuston kokous. Pitkähkön keskustelun jälkeen kaupunginvaltuusto perusti Tampereen Raitiotie Oy:n.

Yhtiö vastaa muun muassa raitiotien rahoittamisesta. Kaupunki maksaa yhtiölle vastiketta raitiotieinfrasta ja vuokraa kalustosta.

Investointi toteutetaan merkittävältä osin lainarahoituksella. Kokonaislainamäärä tulee olemaan noin 350 miljoonaa euroa.

Kaupunki sitoutuu perustettavan yhtiön puolesta vastavakuudetta omavelkaiseen takaukseen enintään 310 miljoonan euron lainan takaisin maksamisesta 30 vuoden laina-ajaksi.

Yhtiö aloittaa heti perustamisen jälkeen sopimusneuvottelut ja rahoitusjärjestelyt. Yhtiö osallistuu lisäksi raitiotieallianssin toimintaan rakentamisvaiheessa. Investointivaiheen jälkeen Tampereen Raitiotie Oy keskittyy järjestelmän omistamiseen ja kunnossapidon koordinointiin yhdessä kaupungin kanssa.

Virkamiehet lupasivat tietoa

Yhtiön perustamista arvostelivat odotetusti pääasiassa niiden puolueiden edustajat, jotka aikoinaan vastustivat koko ratikkaa.

Osakeyhtiötä parempana ratkaisuna vastustajat pitivät esimerkiksi liikelaitosmallia. Se kun turvaisi osakeyhtiötä paremmin tiedon saannin.

Hankkeen läpinäkyvyyden tärkeyttä korostettiin useissa puheenvuoroissa. Joillekin avainkysymys oli se, miten valtuusto saisi tietoa esimerkiksi ratikkahankkeen kustannuksista ja niiden kehittymisestä.

Ratikkayhtiöön lyötiin leimoja niiden huonojen kokemusta perusteella, joita pääkaupunkiseudun vastaavista hankkeista oli hankittu. Niiden kustannusten karkaamisella ja hankkeiden venymisellä yritettiin pelotella tai ainakin luoda epävarmuutta päättäjien keskuuteen.

Vastustajat eivät ottaneet uskoakseen johtaja Mikko Nurmisen vakuutteluja, että Ratikan toteuttajana toimiva allianssimalli on läpinäkyvä. Lisäksi etenkin kaupunginhallitus pidetään ajan tasalla ratikkahankkeesta.

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala lupasi lisäksi, että valtuustokin saisi hankkeesta tietoa kolmannes vuosittain. Valtuustolle raportoitaisiin ratikkahankkeesta samalla tavalla kuin tunnellihankkeesta