– Samaan aikaan, kun uutisissa kerrotaan kaupan suurten toimijoiden erinomaisista tuloksista, monet maaseutukylät ja jopa itsenäiset kunnat ovat menettäneet ainoat kauppansa, aluekehitystyöryhmä sanoo kannanotossaan.

Työryhmän mukaan kyläkauppojen toiminnan tukemiseen on keinoja, jotka eivät maksa paljon. Vaihtoehtoina keskustalaiset esittävät investointitukea aiemmin käytössä olleen mallin mukaan tai toimintatuki Ruotsin mallin mukaan.

– Yritys voi perustellusti sanoa, että sen tehtävänä ei ole ylläpitää kannattamatonta kauppaa. Valtion tehtävä on katsoa asiaa laajemmin. Kaupan peruspalveluiden pitää olla kohtuudella ihmisten saatavilla. Lisäksi kyläkaupoilla on ympäri Suomen tärkeä merkitys asukkaiden kohtaamispaikkana ja paikkakunnan elinvoiman tukijalkana, aluekehitystyöryhmä perustelee.

Kyläkauppojen investointituki otettiin käyttöön vuonna 2004. Sillä autettiin kyläkauppoja muun muassa toimitilojensa ja kylmäkalustonsa uudistamiseen. Tukea myönnettiin kaupunki- tai kuntakeskuksen ulkopuolella sijaitseville alle 2 miljoonan euron liikevaihdon kaupoille. Vuosittain tukea myönnettiin noin 1,5 – 2 miljoonaa euroa. Noin 30-35 kyläkauppaa sai tukea. Keskimäärin tuen suuruus oli muutama kymmenentuhatta euroa kauppaa kohti.

– Investointituki ei pelastanut kaikkia kyläkauppoja. Mutta lähes 200 kyläkauppaa se auttoi, kunnes Kataisen hallitus lopetti kyläkaupan tuen kokonaan vuonna 2012. Sen jälkeen kyläkauppojen määrän on vähentynyt noin 250:een, kun luku vuosituhannen vaiheessa oli noin 800, keskustan aluekehitystyöryhmä kertoo.

Työryhmä esittää Ruotsin mallin mukaista toimintatukea toiseksi vaihtoehdoksi kyläkauppojen tukemiseen. Työryhmän mukaan sen rahoitukseen on erilaisia vaihtoehtoja, myös kaupan itsensä rahoittamia.

– Samaan aikaan kun Kataisen hallitus lakkautti Suomessa kyläkauppojen tuen, Ruotsi otti käyttöön ”haavoittuvilla haja-asutusalueilla sijaitseville pienille kaupoille” myönnettävän suoran toimintatuen (ns. SGEI-tuen). Sitä myönnetään kauppaa kohti korkeintaan 300 000 kruunua vuodessa. Ruotsi käyttää siihen noin 3 miljoonaa euroa vuodessa, aluekehitystyöryhmä selvittää.