Liitto selvitti marraskuussa 2021 jäsentensä näkemyksiä maahanmuutosta ja kielitaidosta.

– Sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa kielitaitovaatimusta on pidettävä ehdottomana, puheenjohtaja Silja Paavola painottaa tiedotteessa.

Kyselyyn vastasi 4 992 superilaista, jotka työskentelevät sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa. Pääosa vastaajista on työssä vanhustenhoidossa. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia vieraskielisiä vastaajia oli 320.

Kyselyn vastaajista 240 kertoi, että heidän työpaikallaan on työnantajan aktiivisesti rekrytoimia työntekijöitä. Näistä vastaajista 80 prosenttia työskentelee yksityisellä työnantajalla.

Superin selvitys osoittaa, että työnantaja testaa kielitaitoa erittäin harvoin ennen työn aloittamista. Vain 4 prosenttia vieraskielisistä vastaajista kertoo, että työnantaja on tehnyt näin. 69 prosentin kielitaito oli testattu opintojen aikana. Noin 26 prosenttia ilmoitti, että ei ole ollut ollenkaan kielitestissä.

Liiton mukaan työnantajat eivät tue vieraskielisten kielenoppimista työpaikalla vaan kielen opettaminen on jätetty muiden työntekijöiden vastuulle. Tästä syystä työntekijät kokevat ylimääräistä kuormitusta työssä. Työnteko kiireessä ilman kielellistä tukea ei myöskään kehitä vieraskielisen ammatillista kielitaitoa toivotulla tavalla.

Paavola muistuttaa, että virheiden ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi kuin virheiden korjaaminen.

– Jos kielitaidon testaamiseen ja kehittämiseen ei löydy sovittuja toimintatapoja, potilas- ja asiakasturvallisuus sekä työturvallisuus vaarantuvat. Työnantajan pitää rohkaista työyhteisöä keskustelemaan hoitotyön kulttuurista ja kieleen liittyvistä asioista.

Hän huomauttaa, että koska on kyse julkisista peruspalveluista, on valtion rahoitettava vieraskielisten riittävä kielikoulutus ja testit erityisesti silloin, kun työvoimaa rekrytoidaan aktiivisesti ulkomailta. Testaamisen pitää käyttää ulkopuolista osaavaa tahoa.

Paavolan mukaan Superin tavoitteena on turvata kaikkien työntekijöiden hyvinvointi, laadukas ja turvallinen hoito- ja kasvatustyö sekä syrjinnän ehkäisy työpaikoilla.

– Riittävä ammatillinen kielitaito on alan pito- ja vetovoimaa edistävä asia. Vetovoimaa edistää myös se, että koulutukseen saadaan valtakunnalliset karsivat pääsy- ja soveltuvuuskokeet kielikokeineen. Alan valinnassa vieraskielisten toiveet ja peruskoulutus on huomioitava nykyistä paremmin.