Samalla monet ovat kuitenkin huolissaan siitä, kestääkö Kiinan terveydenhuoltojärjestelmä tilanteen.

Poliittisten asioiden tiiminvetäjä Tapio Rantanen Suomen suurlähetystöstä Pekingistä kertoo, että tilanteeseen on suhtauduttu ristiriitaisin tuntein. Rajoituksista luopuminen tuli hänen mukaansa lopulta yllätyksenä lähes kaikille.

– Samalla kun tauti on lähtenyt leviämään voimakkaasti, niin täällä on ollut aika paljon huolta. Pekingissä on ollut hyvinkin tyhjää, ihmisiä on edelleen etätöissä ja palveluita ei ole käytetty odotuksien mukaisesti, vaikka ne ovat olleet auki.

TÄHÄN asti Kiina on keskittynyt pandemian aikana torjumaan tartuntoja kokonaan, mikä on suojellut maan terveydenhuoltojärjestelmää ylikuormitukselta.

Se, miten hyvin Kiina on lopulta valmistautunut koronan leviämiseen rajoituksista luopumisen jälkeen, on herättänyt kuitenkin kysymyksiä.

Useat mediat ovat raportoineet Kiinan sairaalahoidon alkaneen ylikuormittua koronarajoituksien purun jälkeen. Sairaaloiden ulkopuolelle on alkanut syntyä hoitojonoja, ja pulaa on ollut niin tehohoitopaikoista kuin lisähapesta.

Tilannetta on New York Timesin mukaan pahentanut se, että myös monet terveydenhuollon työntekijät ovat sairastuneet koronaan.

– Sairaalamme on kuilun reunalla, sanoi lehdelle lääkäri Judy Pu, jonka osastolla on yleensä töissä 10-15 sairaanhoitajaa. Nyt hänellä on käytössään vain muutama hoitaja.

MYÖS Suomen suurlähetystöstä seurataan terveydenhuollon kantokykyä, mutta tarkan tilannekuvan saanti ei ole helppoa.

– Tiettyjä asioita tiedetään. Nyt kun täällä annettiin viruksen lähteä leviämään, se on levinnyt voimakkaasti ja vauhdilla. Pekingissä tartuntahuippu on mahdollisesti ohitettu, mutta sairaanhoitojärjestelmän kuormitushuippu lienee vasta tulossa, Rantanen sanoo.

Hän arvioi, että terveydenhuollon kantokykyä on pystytty Kiinassa jonkin verran lisäämään viime vuosina.

- Mutta kiinalaiset itsekin myöntävät, että esimerkiksi tehohoitokapasiteetti ei ole läheskään samalla tasolla kuin monissa länsimaissa. Yksinkertaisesti tehohoitokapasiteettia per henkilö ei ole niin paljon käytettävissä. Jää nyt nähtäväksi, miten se kestää, Rantanen sanoo.

Maassa on myös alueellisia eroja. Kiinan maaseudulla – jossa suurin osa vanhemmasta väestöstä asuu – terveydenhuollon kantokyky on huonompi.

Huolia on lisännyt se, että riskiryhmien rokotekattavuus Kiinassa on ollut alhainen. Paikalliset rokotteet eivät myöskään ole yhtä tehokkaita kuin länsimaiset.

MYÖS osa ulkovalloista on huolissaan. Esimerkiksi Yhdysvallat, Intia ja Japani vaativat Manner-Kiinasta saapuvilta negatiivisen koronatestin.

Muut maat ovat myös ilmaisseet huolensa siitä, että viruksen vauhdikas leviäminen väkirikkaassa maassa voi synnyttää uusia virusmuunnoksia.