Seitsemän SAK:laista liittoa julkisti hiljattain oman palkankorotustavoitteensa tulevalle sopimuskaudelle. Se on kymmenen prosenttia tai 250 euroa kahdelle vuodelle jakautuen niin, että ensimmäisen vuoden korotus on kuusi prosenttia tai 150 euroa ja toisen vuoden korotus on neljä prosenttia tai sata euroa.

SAK:n edustajiston kokouksen puheenvuoroissa nousi selkeästi esille se, että SAK:lainen ay-liike on tosissaan vaatimuksensa kanssa. Myös aivan uudenlainen yhteistyön ja solidaarisuuden ilmapiiri tuntui kokouksessa. Samaa kertoivat myös Demokraatin haastattelemat edustajiston jäsenet.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin valtuuston puheenjohtaja Sami Viitasaari toi terveisiä valtuuston syyskokouksesta. Ostovoima oli puhuttanut sielläkin. Samoin puheenvuoroissa korostui SAK:laisten liittojen yhteistyön tärkeys, joka on nyt näkynyt yhteisenä palkankorotustavoitteena.

PORILAINEN Viitasaari toimii pääluottamusmiehenä L&T Teollisuuspalveluissa. Hän arvioi, ettei liittojen kymmenen prosentin tavoite ole tuulesta temmattu.

Valtuuston kokouksessa kävi myös selväksi, että pamilaiset kautta linjan kannattavat euromääräisiä korotuksia, koska alalla ravintoloista siivoukseen ja kauppaan moni saa kovin matalaa palkkaa. Viitasaari olikin kysynyt oman ammattiosastonsa, kiinteistötyöntekijöiden, syyskokouksessa, mitä itse kukin tekisi 150 euron lisäliksalla kuussa.

– Jokaisella se menisi laskupinon madalluttamiseen.

Ylen tutkimuksen mukaan joka neljäs on joutunut luopumaan reseptilääkkeistä, ja he ovat juuri pamilaista porukkaa, pääluottamusmies huomauttaa.

PAMIN neuvottelut työehdoista alkavat vuodenvaihteessa, ja kauppa on isoista aloista ensimmäisenä tulessa. Viitasaari ei ole udellut omalta väeltään, millaisia työtaisteluhaluja on ilmassa, jos neuvottelut eivät tahdo edetä.

– Haluan uskoa siihen vielä, että demokratia ja sopiminen toimivat, koska se on avain kaikkeen. Mutta varmasti oman ostovoiman parantamisen puolesta oltaisi nyt valmiita taistelemaan. Koska myöhemmin asioiden parantaminen menisi vain vaikeammaksi.

SAK:laisten liittojen yhtenäisyys ja solidaarisuus ei ole Viitasaaren mielestä ollut varmaan koskaan niin tiivistä ja hyvää kuin nyt. Hän itse koki aiemmin, että yhteispeli ei ollut sillä tasolla, millä sen pitäisi olla.

– Lähdin siksi hakemaan SAK:n edustajiston paikkaa, että pääsen tuomaan esimerkkiä ja toivoa siitä, että me taistelemme yhdessä koko ay-liikkeen puolesta.

MONEN pahan kierteen taustalla ovat hallituksen toimet niin työlainsäädännössä kuin sosiaaliturvauudistuksissa. Erityisesti sosiaaliturvan leikkaukset iskevät pahasti pamilaiseen väkeen, Viitasaari kertoo.

– Meidän jäsenissämme on paljon juuri sitä ryhmää, joka saa soviteltua päivärahaa, kun täysiä tunteja ei tarjota. Vastentahtoista osa-aikaisuutta on siis paljon. Asumistuen leikkaukset ovat myös esimerkiksi olleet pahaa myrkkyä.

Vaikka epätietoisuutta on paljon ilmassa, Viitasaari sanoo, ettei ole kovin peloissaan tulevasta.

– Kyllä tämä hyväksi kääntyy. Tämä on mahtavaa aikaa, ei oteta tätä haasteellisena vaan otetaan tämä mahdollisuutena.

Leo Harra pitää palkankorotustavoitetta aivan realistisena.

POSTI- JA LOGISTIIKKA-ALAN unioni PAUssa liittojen asettama yhteinen palkankorotustavoite on otettu ilolla vastaan.

– Ne takaavat pienituloisillekin mukavan palkankorotuksen. Faktaa on se, että palkansaajien reaaliansiot ovat vajonneet 15 vuoden takaisiin lukemiin. Tavoite on ihan realistinen, eikä siinä ole yhtään ylipyyntiä, PAUn päätoiminen pääluottamusmies Leo Harra Pirkanmaalta arvioi.

Hän muistuttaa, että riippumatta siitä, miten palkkaneuvotteluissa lopulta käy, työntekijäpuolen perusteluna käyttämä ostovoimakuoppa on todellinen.

– Oikeisto-konservatiivinen hallitus on onnistunut kääntämään Suomi-laivan kölin ylöspäin. Tässä tilanteessa nämä yhteisesti asetetut palkankorotukset eivät ole liikaa. Maamme kulutuskysyntä kaipaa piristystä.

PAUN JÄSENET työskentelevät matalapalkkaisilla aloilla ja ostovoiman hiipuminen näkyy Harran mukaan monen perheen arjessa. Valintoja on pakko tehdä, mihin rahansa laittaa.

– Inflaation myötä kaikki hinnat ovat nousseet, mutta palkkapussi ei ole lihonut sen mukaan.

Milloin PAU istuu neuvottelupöytään? PAUn sopimusten osalta ensi talvesta on tulossa rauhallinen, sillä liitto on sopinut muun muassa Postin kanssa palkankorotuksia koskevasta optiosta, joka käytetään ensi vuonna.

– Mutta me odotamme tietenkin, mitä neuvottelukierrokselta on tulossa. Toivoa sopii, että palkankorotukset olisivat kymmenen prosentin luokkaa. Silloin ne tulisivat meillekin, Harra kertoo.

Palkankorotuksissa niin sanottu sekamalli tuntuisi käyvän parhaiten PAU:n jäsenille.

AY-LIIKKEEN ja SAK:laistenkin liittojen yhtenäinen solidaarisuus on ollut koetuksella viime vuosina. Harra näkee, että fiilis on paljon parempi tällä hetkellä ja se näkyy ulospäinkin.

Petteri Orpon (kok.) hallitusta saa tavallaan kiittää aika paljon yhtenäisyyden tiivistymisestä, hän huomauttaa.

– Meidän rivimme ovat aivan varmasti suorassa.

PAU:laisiin hallituksen työelämä- ja sosiaaliturvan heikennykset iskevät monelta kantilta. Harra ottaa esimerkiksi osa-aikatyötä tekevän yksinhuoltajan, jolta saattaa lähteä leikkausten myötä yli 3 500 euroa vuodessa. Ja se on hurja summa.

Päivi Rantanen ihmettelee, miten hoitoalan ammattilaiset ovat yhtäkkiä ylijäämätavaraa.

VARSINAIS-SUOMESSA hyvinvointialue Varhassa suurinta huolta tuottavat juuri päättyneet yt-neuvottelut. Neuvottelujen piirissä oli noin 21 000 henkilöä. Henkilöstön irtisanomiset alkavat keväällä.

– JHL:n jäsenten mielialat eivät ole kovin korkealla, toteaa Varhan sairaanhoitaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n päätoiminen, noin tuhannen työntekijän työsuojeluvaltuutettu Päivi Rantanen.

Itse yt-menettelykään ei ole hänen mukaansa mennyt ihan putkeen, kun vuoropuhelusta ei ole ollut tietoakaan osapuolten välillä.

– Porukkaa on jo vähennetty alueella tosi paljon. En olisi ikinä uskonut, että kun viime hallituskaudella meistä oli pulaa, niin nyt me olemme ylijäämää. Silti hoitojonot kasvavat ja hoidon tarve kasvaa koko ajan.

Hallitusohjelma ajaa systemaattisesti hyvinvointivaltiota alas, Rantanen kritisoi.

– Syy ei ole meissä hoitajissa vaan hallituksessa, joka vie hyvinvointialueiden rahat.

SAK:LAISTEN liittojen kymmenen prosentin palkankorotustavoitetta hän pitää erittäin hyvänä.

– Onhan se, mutta me olemme varmasti viimeisenä pöydässä palkankorotuksista neuvottelemassa, kun neuvottelut alkavat vasta keväällä. Hyvinvointialueet ovat jo nyt rahapulassa ja voi vain kuvitella, mikä tulee olemaan työnantajapuolen reaktio palkankorotusvaateisiin, kun lisäleikkauksia ja säästöjä tulee koko ajan lisää.

Rantanen povaa neuvottelukierroksesta supervaikeaa. Hän odottaa mielenkiinnolla myös sitä, millaista linjaa vetää Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien KT:n uusi toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas.

Ostovoiman hiipumisesta on puhuttu paljon. Varhan väeltä ei Rantasen mukaan ei paljon jää kulutettavaksi, vaikka moni tekee kolmivuorotyötä. Hinnat ovat nousseet niin pilviin.

Tilannetta on hieman helpottanut kunta-alalla vuonna 2022 sovittu kolmivuotinen ratkaisu ja 5-vuotinen palkkaohjelma. Mutta Varhassa niitä maksetaan taannehtivasti ensi vuonna.

AY-LIIKKEEN yhtenäisyys näyttää Rantasesta nyt todella vahvalta ja JHL:kin on hitsautunut taas keskusjärjestöön tiiviisti. Hän itse sanoo olleensa SAK:lainen koko ikänsä, keskusjärjestö on hänen perheensä.

Yhtenäisyyttä on vankistanut osaltaan myös Orpon hallituksen toimet, joista pahimmaksi Rantanen nostaa halpatyövoiman tuonnin sote-alalle esimerkiksi Filippiineiltä. Suomen kieltä osaamaton ihminen ventovieraassa kulttuurissa on altis hyväksikäytölle ja Rantanen kysyy myös sitä, noudattavatko kaikki työnantajat edes työsopimuslakeja.

– Meidät korvataan hoitoalalla halpatyövoimalla ja syyllistetään vielä päälle. Tästä ei puhuta tarpeeksi.

Suunta voi muuttua kevään kunta- ja aluevaalien jälkeen, hän muistuttaa. Rantanen itse on ehdolla Nousiaisissa kuntavaaleissa ja myös Varsinais-Suomen aluevaaleissa.