Valiokunta kiinnittää huomiota esimerkiksi viranomaisten yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeseen saamelaiskäräjien kanssa. Se korostaa, ettei velvoite voi miltään osin muodostua veto-oikeudeksi viranomaisten päätöksenteossa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös alueen eri elinkeinojen yhteensovittamiseen.

-  Valiokunnan saamissa lausunnoissa ilmaistuihin omaisuuden suojaa ja elinkeinovapautta koskeviin huoliin on syytä suhtautua vakavasti ja tarkastella lakiehdotusta myös yksityisen maanomistajan ja elinkeinonharjoittajan oikeusaseman kannalta, lausunnossa todetaan.

-  Hallituksen esitys tulee hyväksyä siinä muodossa, kuin se on tämän ja edellisen vaalikauden aikana valmisteltu ja saamelaiskäräjät ovat sen hyväksyneet, siinä todetaan.

Esimerkiksi yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta ei tule vihreiden ja vasemmistoliiton mielestä rajata ja heikentää siitä, mitä hallituksen esityksessä on ehdotettu.

KESKIVIIKKONA lakiesityksestä antoi lausunnon työelämä- ja tasa-arvovaliokunta. Sen mukaan muutosten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksia olisi ollut syytä käsitellä esityksessä perusteellisemmin.

-  Valiokunta pitää tärkeänä, että perustuslakivaliokunta vielä arvioi ehdotettujen muutosten osalta yhdenvertaisuuden toteutumista kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien osalta, lausunnossa todettiin.

Tähän lausuntoon jätettiin kaksi eriävää mielipidettä, joista toinen oli keskustan eduskuntaryhmän ja toinen vihreän eduskuntaryhmän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän yhteinen.

Vihreät ja vasemmistoliitto puolustivat myös siinä yhteydessä hallituksen esitystä ja huomauttivat, että sen sisältö on saamelaiskäräjien hyväksymä.

Esityksestä antaa vielä lausuntonsa talousvaliokunta. Sen jälkeen perustuslakivaliokunta tekee siitä mietinnön.

Saamelaiskäräjälain uudistusta on käsitelty eduskunnassa useilla vaalikausilla.