Jaakkola nosti aiheen esiin MTV:n Uutisextran haastattelussa lauantaina. Hän perusteli avaustaan turvallisuusympäristön muutoksella, joka on tapahtunut sen jälkeen, kun Suomen luopui jalkaväkimiinoista ja liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012.

– Sopimukseen liittyminen ja korvaavat hankinnat kuvastivat sen maailmanajan tapahtumia. Nyt turvallisuusympäristö on aivan erilainen. Esimerkiksi venäläisten käyttämä jalkaväen massamainen käyttö on luonut vähän uuden asetelman siihen, millä tavalla meidän pitää valmistautua sotilaalliseen voimankäyttöön, Jaakkola sanoi Ukrainan sodan tapahtumiin viitaten MTV:lle.

KYSYMYS mahdollisesta Ottawan sopimuksesta irtautumisesta kuuluu Jaakkolan mukaan kuitenkin poliitikoille.

Kiljunen pitää ulko- ja turvallisuuspoliittistaselontekoa käsittelevää eduskunnan puolustusvaliokuntaa luontevimpana paikkana arvioida minakysymystä. Asejärjestelmät kuuluvat puolustusvaliokunnan tontille. Kansainväliset sopimukset, kuten miinat kieltävä Ottawan sopimus, johon Suomi on sitoutunut, kuuluvat ulkoasiainvaliokunnan mandaattiin.

– Ulkoasiainvaliokunta, joka käsittelee myös parhaillaan selontekoa, katsoo turvallisuutta laajemmasta näkökulmasta. Jos Ottawan miinasopimuksesta jättäydyttäisiin pois, sitähän se (jalkaväkimiinojen käyttöönotto) tarkoittaisi tai sitten olisi löydettävä muita kompensoivia järjestelyjä, en tunne yksityiskohtia. Mitä se tarkoittaisi kansainvälisen oikeuden, kansainvälisen sopimusjärjestelmän ja tämän asejärjestelmän yleisemmän luonteen kannalta? Humanitääriset syyt ovat olleet hyvin painava tekijä siinä, miksi Ottawan sopimukseen on ylipäänsä menty.

JALKAVÄKIMIINAT tappavat ja vammauttavat suuria määriä ihmisiä erityisesti Sudanin ja Afganistanin kaltaisissa maissa. Venäjä on kylvänyt valtavat määrät miinoja miehittämänsä Itä-Ukrainan alueelle.

Kiljunen ei halua ilman kunnollista keskustelua ottaa kantaa siihen, pitäisikö Suomen palauttaa jalkaväkimiinat osaksi aseistustaan.

– Ensimmäiseksi odotetaan hallituksen näkemystä. Vasta sitten voimme ryhtyä laajemmin keskustelemaan.

Kiljunen muistuttaa, että kansainvälisiin sopimuksiin mukaan meneminen on eduskuntatason päätös. Suomi päätti Ottawan sopimuksesta Jyrki Kataisen (kok.) hallituskaudella 25. marraskuuta 2011 äänin 110-47.

– Se tarkoittaa sitä, että myös sopimuksesta vetäytyminen olisi eduskunnan päätös. Se on aika iso asia, joka joudutaan käymään huolellisesti läpi. Eihän Suomi huolimattomasti ole tähän sopimukseen mukaan mennyt. Taustalla oli pitkä poliittinen keskustelu. Itse kuvittelisin, että se (mahdollinen irtautuminen) ei ole hetken huudahdus.

OTTAWAN sopimuksen käsittely eduskunnassa edellyttää hallituksen esitystä.

Vielä keväällä 2023 puolustusvoimat oli sitä mieltä, ettei se pidä jalkaväkimiinoja kriittisenä ja välttämättömänä suorituskykynä, vaan ne on jo korvattu muilla suorituskyvyillä. Sittemmin arvio vaikuttaa muuttuneen.

– Miksi korvaavat suorituskyvyt eivät ole riittäviä? Mikä se on se lisätarve? Tämä on tärkeätä kuulla niiltä, jotka asian tuntevat, Kiljunen sanoo.