Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Kimmo Kiljunen: Puolitotuuksia eläkkeistä

Suomen henkinen ilmapiiri hämmästyttää. Mikä tarve valtamedialla on revittää sukupolvien välistä kaunaa? Missä muualla maailmassa johtavat tiedotusvälineet levittävät eläkeläisvastaisia puolitotuuksia. Leimaava tiedottaminen vääristää kaikkien todellisuuskuvan.

Kimmo Kiljunen

Siitä ei tehdä uutista, että alle 15-vuotiaat käyttävät hyvinvointipalveluja maksamatta veroja. Sen sijaan Yle kertoi joulukuussa pääuutislähetyksessään, että yli 65-vuotiaat hyväksikäyttävät hyvinvointiyhteiskuntaa enemmän kuin mikään muu ikäryhmä. Väite on korkeintaan puolitotuus. Se on harhaanjohtava.

Lapset ovat tulevia veronmaksajia. Ikäihmiset taas ovat aikanaan maksaneet lakisääteiset eläkemaksunsa ja huolehtineet vanhempiensa hoivasta ja eläketurvasta. Onko nyky-Suomesta kokonaan häviämässä yhteisvastuun periaate?

Yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä on 21 %. Kaikista ikäsidonnaisista julkisista menoista heidän osuutensa on hieman enemmän, 25 %. Eläkkeensaajat maksavat yli 5 miljardia euroa veroja joka vuosi.

Kuinka Ylen onnistuikaan tehdä jymyuutinen tyhjästä? Olennaisinta taitaa olla yhden ikäryhmän leimaaminen.

Yle piti uutisoinnissaan työeläkemenoa sosiaalisena tulonsiirtona. Tosiasiassa kyse on ansiosidonnaisesta etuudesta, myöhennetystä palkasta. Se on työeläkevakuutusmaksuna peritty kaikilta työntekijöiltä ja rahastoitu yksityisiin eläkeyhtiöihin.

Eläkerahoja on säästössä jo yli 200 miljardia euroa. Summa on valtava. Valtion koko velka on hieman yli 100 miljardia euroa. Eläkeyhtiöiden varoista 65 %, eli 130 miljardia euroa on Tela:n mukaan nykyisten eläkkeensaajien tai juuri eläkkeelle siirtyvien säästöjä.

Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto totesi Radio Dein keskustelussa tammikuussa, että jo vuosikymmeniä eläkerahastoista on otettu varoja eläkkeisiin, kuten 4,3 miljardia euroa vuonna 2017.

Kyse on kirjanpidollisesta kikkailusta, kun rahaa sekä otetaan että laitetaan rahastoihin. Netto virrat ratkaisevat. Tela:n lukujen mukaan työeläkemaksut ovat olleet vuoteen 2015 asti suuremmat kuin maksetut eläkkeet.

Eläkerahastot ovat edelleenkin kasvaneet lähes koskemattomina. Vuonna 2017 rahastojen 14,1 miljardin euron tuotoista käytettiin 1,3 miljardia eläkkeisiin. Pääomiin ei olla koskettu koskaan.

Vuonna 1997 rahastoissa oli varoja 38 % kansantuotteesta. Nykyisin osuus BKT:sta on jo 90 %. Kuinka mittavasti aiomme vielä kuivattaa kansantalouttamme ja sijoittaa eläkevaramme valtaosin ulkomaille?

Iltalehti otsakoi joulukuussa näyttävästi: ”Suomessa eläkkeissä hurja nousu 15 vuodessa”. Keskimääräinen eläke on nyt 1 610 euroa kuukaudessa, kun se oli vuonna 2003 vain 1 072 euroa.

Lehden synnyttämä mielikuva on väärä. Ei eläkkeensaajan eläke ole noussut, kuten palkat nousevat. Keskimääräistä eläkettä nostaa eläkeläispolvien vaihtuminen. Joka vuosi uusien eläkkeensaajien lähtöeläke on aiemmin eläköityneitä korkeampi. Sen jälkeen alkaa vääjäämätön köyhtymiskierre.

Suomessa eläkeläinen köyhtyy lakisääteisesti. Hänen tulotasonsa laskee yleisen elintason noustessa ja talouden kasvaessa. Vuonna 2003 eläkkeelle siirtynyt ihminen on menettänyt 15 vuodessa lähes kolmasosan aiemmasta, ansaitusta eläketasostaan taitetun indeksin vuoksi.

Mediaanieläke on 1 434 euroa kuukaudessa, eli puolet eläkkeensaajista saa sitä pienempää eläkettä. Alle 2 500 euroa kuukaudessa saa 88 % eläkkeensaajista. Valtaosa eläkeläisistä on pienituloisia ihmisiä. Kaiken lisäksi he ikääntyessään köyhtyvät. Ketä palvelee uutisointi ”hurjasti nousevista eläkkeistä”?

Kaikkien puolitotuuksien kruunu on puhua ”eläkevastuusta”, kun halutaan pelotella eläkevarojen loppumisesta. Eläkevastuiden on arvioitu olevan yli 600 miljardia euroa! Se on yhteenlaskettu eläkesitoumusten määrä kaikille juuri nyt eläville suomalaisille.

Monet vakavastikin otettavat kommentoijat puhuvat 600 miljardin euron eläkevastuista, vaikka kyse on harhaanjohtamisesta. Voidaan tietysti kuvitella tilanne, jossa kaikki nostaisivat yhtä aikaa eläkkeensä eikä kukaan enää kävisi töissä. Kyseessä olisi maailmanloppu, jolloin kansakunnalla lienee muitakin murheita kuin eläketurva. Eihän sairaaloita rakenneta olettamuksella, että kaikki sairastuvat yhtä aikaa. Palovakuutuksiakaan ei ole varauduttu maksamaan niin, että kaikki palaisi samanaikaisesti.

Eläketurvakeskus levittää myös huolta alhaisen syntyvyyden vaikutuksista tulevaan eläketurvaan. Aikaisemmin oli peikkona suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja kaikkia uhkaava ”eläkepommi”. Piiloviesti on kaikessa uutisoinnissa sama: nykyisten eläkkeensaajien eläkkeitä ei ole varaa kohentaa!

Kirjoittaja on vantaalainen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE