”Kirittävää riittää” – Suomen Pankin pääjohtajan kuulemisessa puhuttivat talouden tila, kryptovaluutta ja Nordea

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen osallistui eduskunnan talousvaliokunnan julkiseen kuulemiseen Helsingissä 8. syyskuuta 2017. Vasemmalla talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen.

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan globaalissa taloudessa voi tällä hetkellä sanoa pyyhkivän kohtuuhyvin. Sama pätee myös Suomeen: Käynnissä on selvä nousukausi.

Huolenaiheeksi hän nostaa kuitenkin inflaation kehityksen, hänen mukaansa inflaatio on yhä vaimeaa koko euroalueella.

– Mutta kun muut indikaattorit ovat positiivisia, niin matalasta-inflaatiosta ei ole syytä suureen huoleen. Tästä huolimatta Suomelle olisi tärkeää saada asia korjattua. Inflaatiota voi verrata öljyyn, sen puuttuminen vähentää talouden joustokykyä, Liikanen toteaa.

Liikanen esitti näkemyksiään tänään talousvaliokunnan Helsingissä järjestämässä julkisessa kuulemisessa. Hänen mukaansa Suomen talouden kasvua verrattaessa muihin EU-maihin, voidaan vihdoinkin sanoa, että Suomella menee hyvin.

– Vuositasolla kasvu on oikein hyvää.

Liikanen kuitenkin muistuttaa, että Suomi pääsi globaaliin talouskasvuun mukaan varsin myöhäisessä vaiheessa ja takaa-ajettavaa riittää.

– Suomen teollinen pohja ehti supistua todella paljon. Kirittävää siis riittää.

Tällä hetkellä talouden kasvu tuntuu olevan laaja-alaisella pohjalla. Positiivista Liikasen mukaan on ennen kaikkea se, että investointien voidaan nähdä laajentuneen myös teollisuuden piiriin.

Tutkimuksen tuottavuus on alentunut voimakkaasti.

Liikanen kuitenkin korostaa, että talouden saralla ollaan siirrytty uuteen aikakauteen. Kun 1970-luvulla 2 prosentin kasvua pidettiin lähes taantumana, nykyisin se nähdään hyvänä kasvuna. Hän pitää työllisyysasteen parantamista aivan keskeisenä keinona talouden vauhdittamiseksi.

Liikanen nosti tilaisuudessa esiin myös kesällä hänet itsensä yllättäneen uutisen siitä, että tutkimuksen tuottavuus on alentunut voimakkaasti.

– Jotta tutkimuksessa voidaan hypätä eteenpäin, vaaditaan valtavasti tutkimusresursseja. Jatkuvasti tarvitaan lisää rahaa, jotta saataisiin enemmän aikaan. Tätä kautta investointien tuotto onkin mennyt kansainvälisesti alaspäin.

Uskaltaako joku luottaa kryptovaluutaan ilman, että mikään taho takaa sen arvoa.

Kuulemisessa nousi esiin myös kryptovaluutat ja niiden tulevaisuus. Krypotvaluutoilla tarkoitetaan digitaalisia valuuttoja, joita hankitaan ”louhimalla” algoritmeilla bittiavaruudesta.

Kryptovaluuttojen arvoa ei takaa mikään taho, vaan niiden arvo määräytyy täysin kysynnän ja tarjonnan mukaan kryptovaluuttamarkkinoilla, eikä esimerkiksi keskuspankit voi pyrkiä ohjailemaan niitä. Tunnetuin valuutta on Bitcoin.

Liikasen mukaan kryptovaluutat ovat iso kysymys, jotka kuitenkin vaativat vielä paljon työtä. Hän korostaa ongelman ytimenä olevan se, että mikä maksuväline on laillinen viimekädessä.

– Jos esimerkiksi puhutaan isoista kaupoista, niin uskaltaako joku luottaa kryptovaluutaan ilman, että mikään taho takaa sen arvoa.

Liikanen kertoo Suomen pankin pyrkineen varautumaan valuuttojen suosion kasvuun. Hän kuitenkin itse uskoo, että lailliset varmistetut maksuvälineet tulevat pitämään pintansa, mutta sen rinnalle voi nousta kryptovaluuttoja, joita voi käyttää arkisissa tilanteissa.

Suomelle oli erittäin tärkeää, että Nordea siirtyi Pankkiunionin piiriin.

Myös Nordean pääkonttorin siirtyminen Suomeen nousi esiin kuulemisessa. Liikanen korosti, että Nordean siirtäessä kotinsa Suomeen, maan pankkisektorin koko kasvaa 400 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Tämä on tietysti merkittävä muutos Suomelle, hän totesi.

Nordea kertoi keskiviikkona siirtävänsä kotipaikkansa Ruotsista Suomeen. Pankin mukaan päätös perustui arvioon siitä, missä yhtiöllä on parhaat edellytykset kasvaa. Konsernijohtaja Casper von Koskull totesi, että Suomen jäsenyys EU:n pankkiunionissa oli yksi tekijä arviossa.

Hänen mukaansa Nordean pääkonttorin siirtymisen välittömät vaikutukset Suomen rahoitusjärjestelmä vakauteen ovat kuitenkin vähäisiä. Mediassa on esitetty myös huolestuneita puheenvuoroja Nordean muutosta. Sen on sanottu kasvattavan huomattavasti Suomen pankkisektorin riskejä. Liikanen toppuuttelee huolta.

– Nordean valvonta siirtyy Euroopan keskuspankin yhteydessä toimivan pankkiunionin yhteisen pankkivalvonnan piiriin ja tämä tuo aikamoisen turvan. Samoilla säännöillä valvotaan kaikkia.

– Lisäksi osakkeiden ja velkakirjojen omistajat kantavat ensisijaisesti vastuun pankin kriisinratkaisun kustannuksista.

Samalla hän kuitenkin toivoo, että talletussuoja-asiassa edetään kansainvälisesti ja, että se saataisiin EU:ssa aikaan. Sijoittajan vastuu sekä korkeamman pääoman vaatimukset ovat vieneet järjestelmää pitemmälle.

Liikasen mukaan Suomelle oli erittäin tärkeää, että Nordea siirtyi pankkiunionin piiriin. Tätä hän piti ykköstavoitteena.

– Se, että Nordea on pankkiunionin piirissä, on rahoitusjärjestelmän merkittävä vakaustekijä. Mutta tietysti myös se, että pääkonttori tuli myös Suomeen, se on positiivinen asia.

Suomalaiset veronmaksajat voivat hänen mukaansa siis nukkua yönsä turvallisesti, vaikka Nordean pääkonttori Suomeen siirtyykin. Tarkemmin Liikanen ei kuitenkaan lähde määrittelemään, mitä positiivisia vaikutuksia pääkonttorin siirtymisestä mahdollisesti syntyy.

”Paikallisesta sopimisesta ei ole puhettakaan” – liitto määräsi vakuutusalalle ylityökiellon

Vakuutusväen liitto on määrännyt vakuutusalalle ylityökiellon vauhdittaakseen työehtosopimusneuvottelujaan.

Neuvotteluissa on kiistaa työajoista, koska työnantaja haluaisi työviikon kattavan myös viikonlopun.

Puheenjohtaja Liisa Halmeen mukaan työnantajapuoli haluaa sanella yksipuolisesti sen, minä päivinä töitä tehdään. Paikallisesta sopimisesta ei ole puhettakaan, Halme katsoo.

– Jotain tolkun hiventä pitää saada neuvotteluihin, Halme moittii.

STTK:lainen liitto edustaa vakuutusyhtiöiden sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen henkilökuntaa.

Vakuutusalalla on tällä hetkellä sopimukseton tila, sillä työehtosopimus päättyi lokakuun lopussa. Liiton ylimääräinen edustajisto on kutsuttu koolle ensi perjantaiksi.

Vartiaisen ”tyly 40 000 tokaisu” puhuttaa – ministeri Lindström USU:lle: ”Luvut ovat aina vaarallisia”

Kuva: Lehtikuva
Juhana Vartiainen.

Työministeri Jari Lindström (sin.) torjuu kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen väitteen, jonka mukaan Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään.

– Olen itse positiivisempi kuin Juhana Vartiainen. Odottaisin kaikkia niitä toimenpiteitä, joita hallitus on tehnyt. Nehän eivät vielä näy, ja lisäksi talouskasvulla on iso rooli, Lindström sanoo Uutissuomalaisen jutussa.

Lindström kertoo ymmärtävänsä, että rakennetyöttömyyden raja kulkee jossakin. Tutkijat puhuvat seitsemästä prosentista, mutta luvut ovat Lindströmin mukaan aina vaarallisia.

Lindströmin mukaan talouskasvun lisäksi työvoimahallinnon omat toimenpiteet ovat vaikuttaneet työllisyyskehitykseen. TE-keskuksissa on muutettu toimintatapoja, ja työllistymissuunnitelmien määrä on moninkertaistunut.

– On iso juttu, että piilotyöttömyys vähenee, eli ne ihmiset, jotka ovat menettäneet toivonsa, ovat tulleet takaisin työmarkkinoille, Lindström sanoo.

Työministeri myöntää, että toiminnassa on ollut tehottomuutta.

­– Siksi työvoimapalveluiden uudelleen organisoimisen kärkihanke on minun vastuullani. Tavoitteena on, että julkiset ja yksityiset kasvupalvelut saataisiin toimimaan paremmin.

Työministeri Jari Lindström. (Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari)

Työministeri: On iso juttu, että piilotyöttömyys vähenee.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kertoo, että OECD on määritellyt Suomen rakennetyöttömyyden 7,4 prosentiksi.

­– Jossain siellä maastossa se on, joten Vartiaisen tyly tokaisu on oikea, Sund sanoo. Uutissuomalaiselle.

Myös SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta näkee tilanteen valoisampana kuin Vartiainen. Kaukorannan mukaan muiden Pohjoismaiden esimerkit osoittavat, että oikeilla toimenpiteillä työttömyysaste saadaan hyvin matalaksi.

Juhana Vartiainen on tullut mielestään julkisuudessa osittain väärinymmärretyksi 40 000-kommentistaan.

Hän kirjoitti palautteesta blogissaan.

– Tämä arvio on herättänyt pahennusta ja keskustelua, mutta arvioni ei todellakaan ole kovin omaperäinen, vaan perustuu aika tavanomaisiin käsityksiin ja tilastotietoihin, Vartiainen katsoo.

– Helsingin Sanomien haastatteluni nettiversio oli valitettavasti otsikoitu tavalla, joka antoi ajatuksestani ja viestistäni väärän kuvan, hän huomauttaa.

Vartiaisen mukaan 40 000 on oikea suuruusluokka sille työllisyyskasvulle, jonka voimme talouden elpyessä nykyisillä talouden säännöillä ja instituutioilla saada aikaan.

– Se, että työttömien yhteismäärä ei voi laskea kuin 40 tuhannella, ei tietenkään tarkoita, että nyt työttöminä olevista 275 tuhannesta jäisi työttömiksi 235 tuhatta, Vartiainen tarkentaa.

Ei päätöstä vielä – Virossa hallitus kiistelee alkoholiveron korotuksen perumisesta

Kuva: Kari Hulkko
Viron alkoholipäätöksillä on vaikutusta myös Suomeen.

Viron hallitus harkitsee helmikuulle kaavaillun alkoholin veronkorotuksen perumista.

Valtiovarainministeri Toomas Toniste ehdottaa, että oluen valmisteveroon suunniteltu 18 prosentin korotus perutaan. Pääministeri Jüri Ratas kuitenkin sanoo, että keskustelussa tärkein asia on ihmisten terveys ja toisena veron taloudellinen merkitys.

Viron hallituksen oli määrä keskustella veronkorotuksen perumisesta torstaina, ja toistaiseksi kaksi muuta hallituspuoluetta ovat vastustaneet Tonisten ehdotusta.

Viron alkoholipäätökset heijastuvat myös Suomeen, sillä Viron edullisemmat hinnat houkuttavat suomalaisia.

Helmikuun mahdollinen korotus on vain pieni osa alkoholiveron kiristämistä. Suurin pomppaus astui jo voimaan 1. heinäkuuta, jolloin oluen vero nousi noin 70 prosenttia.

AVAINSANAT

Ministeri Kai Mykkänen: ”Venäjä rikkoo merkittävällä tavalla sitoumuksiaan”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan Suomen ja Venäjän kauppa on toipumisvaiheessa. Vienti vetää yhä paremmin, ja venäläisturisteille myönnetään viisumeja selvästi viime vuotta enemmän.

Ministeriä kuitenkin huolestuttaa Venäjän yhä tarmokkaammin toimeenpanema tuonninkorvauspolitiikka. Esimerkkinä Mykkänen mainitsee pääministeri Dmitri Medvedevin syksyllä allekirjoittaman määräyksen, jonka mukaan huonekalujen ja puutuotteiden tuonti valtionyritysten hankintoihin kielletään kahdeksi vuodeksi.

– Tämäntyyppisiä haasteita on nyt ensimmäistä kertaa uuden Venäjän aikana merkittävästi, Mykkänen sanoo.

Venäjän liittyessä Maailman kauppajärjestöön WTO:hon 2012 jätettiin valtion suorat hankinnat liittymissopimuksen ulkopuolelle. Valtionyhtiöiden sen sijaan pitää tehdä hankintansa WTO:n sääntöjen mukaan ilman kansallista syrjintää

– Tältä osin Venäjä rikkoo uudella ja merkittävällä tavalla WTO-sitoumuksiaan, Mykkänen sanoo.

Asia ei ole yhdentekevä. Vaikka Suomen vienti on perinteisesti painottunut yksityisen toiminnan aloille, ovat valtionyhtiöt Venäjällä yhä merkittävämpi talouden toimija, Mykkänen sanoo.

Viime kädessä tämä on asia, joka johtaa WTO:n riitojenratkomismenettelyyn.

Mykkänen aikoo ottaa tuonninkorvauspolitiikan esille tapaamisissaan venäläiskollegojen kanssa. Hänen mukaansa asiasta pitäisi puhua myös EU:n ja Venäjän kesken.

– Viime kädessä tämä on asia, joka johtaa WTO:n riitojenratkomismenettelyyn, jos asiat eivät keskustelemalle muutu.

Tältä osin synkkiä protektionismin pilviä on kerääntynyt taivaalle päinvastaisesta ilmansuunnasta. Donald Trumpin hallinto haluaa uudistaa WTO:n sääntöjä, ja siksi Yhdysvallat on estänyt uusien tuomareiden nimitykset WTO:hon kauppariitoja ratkaisemaan.

– Jos näin jatketaan, niin vuonna 2019 riitojenratkaisuelin muuttuu toimivallattomaksi, koska se ei voi toimia alle kolmejäsenisenä, Mykkänen kertoi.

Eli mahdollista kiistaa Venäjän tuonninkorvauspolitiikasta ei tuolloin voitaisi WTO:ssa käsitellä.

Vaikka Venäjän talous nyt vähän ryömii ylöspäin, niin semmoista buumia ei ole tulossa.

Mykkäsen mukaan Vladimir Putinin hallintoa kannattelivat viime vuosikymmenellä korkea öljyn hinta ja talouskasvu. Finanssikriisin jälkeen Venäjän talous jäi polkemaan paikalleen ja tukea jouduttiin hakemaan elintason nostamisen sijaan suurvaltaideologiasta.

Mykkänen arvioi, että tällä tiellä joudutaan jatkamaan myös ensi kevään presidentinvaalien jälkeen.

– Vaikka Venäjän talous nyt vähän ryömii ylöspäin, niin semmoista buumia ei ole tulossa, joka mahdollistaisi elintason nostamisen.

Itse asiassa venäläisten ostovoima näyttää olevan vähenemässä, koska sosiaalietuuksia on leikattu eikä eläkkeisiin tule indeksikorotuksia.

– Kyllä tämä suurvaltaideologia tulee olemaan hallitseva myös Putinin seuraavan presidenttikauden aikana, Mykkänen ennustaa.

”Keskustelu ajautunut väärille urille” – SAK:n Eloranta haluaa lopun työttömien syyllistämiselle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Suomen suurimman palkansaajajärjestön puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä työvoiman kohtaanto-ongelmasta käyty keskustelu on ajautunut väärille urille, kun lääkkeiksi tarjotaan vain työvoiman tarjonnan lisäämistä ja työttömyysturvan leikkaamista.

– Kohtaanto-ongelma ei ratkea ilman, että työttömien ja matalan koulutuksen omaavien osaamista parannetaan, SAK:n Eloranta painottaa.

Hän huomauttaa, että osa avoinna olevista työpaikoista ei ole aitoja työpaikkoja tai niiden ehdot eivät ole kelvollisia.

– Todellinen työvoimapula kohdistuu harvoihin ammatteihin ja on usein alueellista. Ennakoivalla työntekijöiden osaamisen kehittämisellä tähän voidaan varautua, ja fiksut työnantajat ovat näin toimineetkin.

– Alan vaihtaminen on Suomessa teoriassa helppoa, mutta käytännössä vaikeaa. Nykyjärjestelmä ohjaa alanvaihtoon pääasiassa työttömiä ja niitä, joilla terveydellinen syy edellyttää ammatin vaihtamista. Nopeasti muuttuvassa työelämässä tämä ei riitä.

SAK on esittänyt uraohjausta kaikille työntekijöille.

Elorannan mukaan uraohjauspalvelut on koottava osaksi tulevien maakuntien kasvupalveluja, joiden yhtenä tehtävänä on tarjota tietoa tulevasta työvoimantarpeesta myös alanvaihtoa suunnitteleville.

”Koko aktiivimallista on viimeistään nyt luovuttava.”

Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli on ajautunut vaikeuksiin eduskunnassa. Valiokuntakäsittelyssä malli on todettu muun muassa eriarvoisuutta lisääväksi ja byrokraattiseksi.

– Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota SAK:n alusta asti esiin tuomiin ongelmiin. Mallin korjailu ei auta, vaan koko aktiivimallista on viimeistään nyt luovuttava, sanoo Jarkko Eloranta.

Hän varoittaa hallitusta luomasta monimutkaista ja työttömille vaikeasti avautuvaa järjestelmää. Sen sijaan työttömyysturvan karensseja pitää yksinkertaistaa ja työttömien palveluita parantaa.