”Kirittävää riittää” – Suomen Pankin pääjohtajan kuulemisessa puhuttivat talouden tila, kryptovaluutta ja Nordea

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen osallistui eduskunnan talousvaliokunnan julkiseen kuulemiseen Helsingissä 8. syyskuuta 2017. Vasemmalla talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen.

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan globaalissa taloudessa voi tällä hetkellä sanoa pyyhkivän kohtuuhyvin. Sama pätee myös Suomeen: Käynnissä on selvä nousukausi.

Huolenaiheeksi hän nostaa kuitenkin inflaation kehityksen, hänen mukaansa inflaatio on yhä vaimeaa koko euroalueella.

– Mutta kun muut indikaattorit ovat positiivisia, niin matalasta-inflaatiosta ei ole syytä suureen huoleen. Tästä huolimatta Suomelle olisi tärkeää saada asia korjattua. Inflaatiota voi verrata öljyyn, sen puuttuminen vähentää talouden joustokykyä, Liikanen toteaa.

Liikanen esitti näkemyksiään tänään talousvaliokunnan Helsingissä järjestämässä julkisessa kuulemisessa. Hänen mukaansa Suomen talouden kasvua verrattaessa muihin EU-maihin, voidaan vihdoinkin sanoa, että Suomella menee hyvin.

– Vuositasolla kasvu on oikein hyvää.

Liikanen kuitenkin muistuttaa, että Suomi pääsi globaaliin talouskasvuun mukaan varsin myöhäisessä vaiheessa ja takaa-ajettavaa riittää.

– Suomen teollinen pohja ehti supistua todella paljon. Kirittävää siis riittää.

Tällä hetkellä talouden kasvu tuntuu olevan laaja-alaisella pohjalla. Positiivista Liikasen mukaan on ennen kaikkea se, että investointien voidaan nähdä laajentuneen myös teollisuuden piiriin.

Tutkimuksen tuottavuus on alentunut voimakkaasti.

Liikanen kuitenkin korostaa, että talouden saralla ollaan siirrytty uuteen aikakauteen. Kun 1970-luvulla 2 prosentin kasvua pidettiin lähes taantumana, nykyisin se nähdään hyvänä kasvuna. Hän pitää työllisyysasteen parantamista aivan keskeisenä keinona talouden vauhdittamiseksi.

Liikanen nosti tilaisuudessa esiin myös kesällä hänet itsensä yllättäneen uutisen siitä, että tutkimuksen tuottavuus on alentunut voimakkaasti.

– Jotta tutkimuksessa voidaan hypätä eteenpäin, vaaditaan valtavasti tutkimusresursseja. Jatkuvasti tarvitaan lisää rahaa, jotta saataisiin enemmän aikaan. Tätä kautta investointien tuotto onkin mennyt kansainvälisesti alaspäin.

Uskaltaako joku luottaa kryptovaluutaan ilman, että mikään taho takaa sen arvoa.

Kuulemisessa nousi esiin myös kryptovaluutat ja niiden tulevaisuus. Krypotvaluutoilla tarkoitetaan digitaalisia valuuttoja, joita hankitaan ”louhimalla” algoritmeilla bittiavaruudesta.

Kryptovaluuttojen arvoa ei takaa mikään taho, vaan niiden arvo määräytyy täysin kysynnän ja tarjonnan mukaan kryptovaluuttamarkkinoilla, eikä esimerkiksi keskuspankit voi pyrkiä ohjailemaan niitä. Tunnetuin valuutta on Bitcoin.

Liikasen mukaan kryptovaluutat ovat iso kysymys, jotka kuitenkin vaativat vielä paljon työtä. Hän korostaa ongelman ytimenä olevan se, että mikä maksuväline on laillinen viimekädessä.

– Jos esimerkiksi puhutaan isoista kaupoista, niin uskaltaako joku luottaa kryptovaluutaan ilman, että mikään taho takaa sen arvoa.

Liikanen kertoo Suomen pankin pyrkineen varautumaan valuuttojen suosion kasvuun. Hän kuitenkin itse uskoo, että lailliset varmistetut maksuvälineet tulevat pitämään pintansa, mutta sen rinnalle voi nousta kryptovaluuttoja, joita voi käyttää arkisissa tilanteissa.

Suomelle oli erittäin tärkeää, että Nordea siirtyi Pankkiunionin piiriin.

Myös Nordean pääkonttorin siirtyminen Suomeen nousi esiin kuulemisessa. Liikanen korosti, että Nordean siirtäessä kotinsa Suomeen, maan pankkisektorin koko kasvaa 400 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Tämä on tietysti merkittävä muutos Suomelle, hän totesi.

Nordea kertoi keskiviikkona siirtävänsä kotipaikkansa Ruotsista Suomeen. Pankin mukaan päätös perustui arvioon siitä, missä yhtiöllä on parhaat edellytykset kasvaa. Konsernijohtaja Casper von Koskull totesi, että Suomen jäsenyys EU:n pankkiunionissa oli yksi tekijä arviossa.

Hänen mukaansa Nordean pääkonttorin siirtymisen välittömät vaikutukset Suomen rahoitusjärjestelmä vakauteen ovat kuitenkin vähäisiä. Mediassa on esitetty myös huolestuneita puheenvuoroja Nordean muutosta. Sen on sanottu kasvattavan huomattavasti Suomen pankkisektorin riskejä. Liikanen toppuuttelee huolta.

– Nordean valvonta siirtyy Euroopan keskuspankin yhteydessä toimivan pankkiunionin yhteisen pankkivalvonnan piiriin ja tämä tuo aikamoisen turvan. Samoilla säännöillä valvotaan kaikkia.

– Lisäksi osakkeiden ja velkakirjojen omistajat kantavat ensisijaisesti vastuun pankin kriisinratkaisun kustannuksista.

Samalla hän kuitenkin toivoo, että talletussuoja-asiassa edetään kansainvälisesti ja, että se saataisiin EU:ssa aikaan. Sijoittajan vastuu sekä korkeamman pääoman vaatimukset ovat vieneet järjestelmää pitemmälle.

Liikasen mukaan Suomelle oli erittäin tärkeää, että Nordea siirtyi pankkiunionin piiriin. Tätä hän piti ykköstavoitteena.

– Se, että Nordea on pankkiunionin piirissä, on rahoitusjärjestelmän merkittävä vakaustekijä. Mutta tietysti myös se, että pääkonttori tuli myös Suomeen, se on positiivinen asia.

Suomalaiset veronmaksajat voivat hänen mukaansa siis nukkua yönsä turvallisesti, vaikka Nordean pääkonttori Suomeen siirtyykin. Tarkemmin Liikanen ei kuitenkaan lähde määrittelemään, mitä positiivisia vaikutuksia pääkonttorin siirtymisestä mahdollisesti syntyy.

Tuotantoyksikköön oli päässyt hiiriä – Ikea vetää karkkeja myynnistä

Ikea vetää myynnistä erän Godis Påskkyckling -pääsiäisvaahtokarkkeja. Sadan gramman karkkipussien takaisinveto johtuu siitä, että yhteen niiden tuotantoyksiköistä on päässyt hiiriä, minkä vuoksi tuotteita on voinut saastua.

Takaisinveto koskee Godis Påskkyckling -karkkipusseja, joiden parasta ennen -päivämäärä sijoittuu välille 23.10.2018 ja 26.1.2019. Parasta ennen -päivämäärä on painettu pussin takaosaan.

Ikea pyytää asiakkaita palauttamaan myynnistä nyt vedetyn erän karkkipussit lähimpään Ikea-tavarataloon hyvitystä vastaan. Palautus ei edellytä ostokuittia.

Ikea pahoittelee tapauksesta aiheutuvaa vaivaa.

Suomen viisi Ikea-tavarataloa sijaitsevat Espoossa, Vantaalla, Raisiossa, Tampereella ja Kuopiossa. Lisäksi Ikealla on lähipiste Jyväskylässä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Nyt on päällä kisa ja pudotuspeli” – Hypo: Asuntojen kysyntä kasvaa kiivaasti suurissa kaupungeissa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Kerrostaloasuntoja Helsingissä.

Asuntojen kysyntä kasvaa kiivaasti pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella, kertoo asuntolainaluotottaja Hypo. Samalla hinnat ja kauppojen määrät nousevat. Hypon mukaan myös Oulussa kauppa on käynyt kiivaasti, ja myös Jyväskylä ja Kuopio ovat kehittyneet vahvasti.

Tästä vuodesta on tulossa koko vuosikymmenen vilkkain asuntomarkkinoilla, arvioi Hypo asuntomarkkinakatsauksessaan. Asuntojen hintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hintoihin odotetaan sekä tänä että ensi vuonna 3 prosentin lisäystä.

Hypon mukaan Suomessa on meneillään kaupungistumisen toinen aalto, jossa kilpailua käydään nimenomaan kaupunkien välillä eikä esimerkiksi kaupungin ja maaseudun välillä.

Asuntolainaluotottaja kertoo, että Suomen noin paristakymmenestä suuresta kaupungista seitsemän suurinta kasvavat kiivaasti. Seitsemän on plussan puolella, ja seitsemän heikointa kutistuvat.

– Nyt on päällä kaupunkien välinen kisa ja pudotuspeli, arvioi Hypo asuntolainakatsauksessaan.

Asuntojen hinnat nousivat viime vuonna reilun prosentin koko maassa ja liki kolme prosenttia pääkaupunkiseudulla. Hypon mukaan esimerkiksi Helsingin seudulla kehitystä vauhdittaa se, että kysyntä kasvaa vauhdikkaammin kuin uusien asuntojen tarjonta. Asuntokauppa pääkaupunkiseudulla on noussut jo finanssikriisiä edeltäville tasoille.

Lainmuutos lisäsi nelosoluen menekkiä – Panimo: Osuus myynnistä noussut jopa puolella

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholilain uudistus on lisännyt jonkin verran nelosoluiden ja lonkeron myyntiä, sanovat suuret panimoyhtiöt. Nelosoluen osuus kokonaismyynnistä oli ennen noin viisi prosenttia ja nyt se on noussut 5–10 prosenttiin, sanoo Sinebrychoffin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Marja-Liisa Weckström STT:lle.

– Ostopaikkoja on tullut lisää, se näkyy.

Alkoholilain muutos toi vuoden alussa nelosoluen ja Alkon aiemmin myymän lonkeron ruokakauppojen hyllyille. Myytävien juomien suurin sallittu alkoholiprosentti nousi 4,7 prosentista 5,5:een.

Myös Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho sanoo, että uudistus on näkynyt myynnissä.

– Satoihin uusiin myyntipisteisiin tulee uusia tuotteita, niin siihen tulee myyntipiikki.

Toimitusjohtaja Kalle Järvinen Hartwallilta sanoo nelosoluen myynnin nousseen maltillisesti, noin 5–10 prosenttiin kokonaismyynnistä. Selkeämpi muutos hänen mukaansa on tapahtunut lonkeron kohdalla.

– Lonkeron myynti on piristynyt huomattavasti, tosin en osaa sanoa, kuinka paljon sitä on mennyt kauppojen varastoihin ja kuinka paljon kuluttajille.

Lukuja Järvinen ei anna.

”Riippuu ravintoloista, miten ulosmyyntiin lähdetään mukaan”

Juomasekoitusten vähittäismyynti ja ravintoloiden aukioloajat vapautuivat jo vuoden alussa, mutta alkoholilaki tulee kokonaisuudessaan voimaan maaliskuussa. Maaliskuun alusta ravintolat voivat esimerkiksi myydä mietoja alkoholijuomia asiakkaille mukaan.

Sinebrychoffin Weckströmin mukaan on vaikea arvioida, miten ravintoloiden mahdollisuus myydä alkoholijuomia ulos vaikuttaa myyntiin. Hän uskoo, että tähän mahdollisuuteen tarttuvat lähinnä ravintolat, jotka myyvät take away -ruokaa.

– On hirveän hankala arvioida, miten ravintolat lähtevät liikkeelle.

”Saattaa parantaa kannattavuutta.”

Weckström ei lähde arviomaan, miten alkoholiuudistus vaikuttaa Sinebrychoffin tulokseen.

– Uskotaan, että mahdollistaa kannattavamman kaupan, jos kuluttajat tarttuvat enemmän erikoisoluisiin kuin kampanjassa oleviin monipakkauksiin. Niin lähikaupalle kuin valmistajalle tämä voi olla piristysruiske.

Olvin Aho uskoo, että uudistus saattaa jonkin verran parantaa yhtiön kannattavuutta.

– Aika näyttää. Se tuo uusia myyntimahdollisuuksia ja tulee uusia tuotteita läpi koko vähittäiskauppakanavan, mutta sitten pitää elää tätä vuotta kärsivällisesti pidemmälle, että nähdään, miten niitä hinnoitellaan ja minkälainen kilpailu siinä syntyy.

Järvisen mukaan uudistuksen vaikutuksista Hartwallin tulokseen on vielä liian aikaista sanoa.

STT–JECATERINA MANTSINEN, ANTTI AUTIO

Keskustelua aiheesta

Panimoyhtiöltä kova luku pöytään: +11 %

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Panimoyhtiö Olvi paransi viime vuonna liikevoittoaan 45 miljoonaan euroon, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Liikevaihto nousi 8 prosenttia 345 miljoonaan euroon.

Toimitusjohtaja Lasse Ahon mukaan Olvin myynti, liikevoitto ja tilikauden tulos kohosivat viime vuonna uuteen ennätykseen.

Hänen mukaansa myynti Suomessa kehittyi erittäin hyvin, mutta Baltiassa vuosi oli poikkeuksellinen mietoja alkoholijuomia koskevien valmisteverojen merkittävien korotusten vuoksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

HS: Suomalainen Marjut Santoni Euroopan investointipankin pääsihteeriksi

Kuva: Thinkstock

Suomalainen Marjut Santoni on nimitetty Euroopan investointipankin EIP:n pääsihteeriksi, kertoo Helsingin Sanomat. Hän on toiminut syksystä 2015 lähtien EIP:n apulaispääsihteerinä.

Pääsihteerinä Santonin tehtävänä on kehittää pankin strategiaa ja vastata muun muassa budjetoinnista.

EIP:n toimintaa luotsaa pankin hallituksen puheenjohtaja, jonka titteli on pääjohtaja. Entinen pääministeri Alexander Stubb on yksi EIP:n varapääjohtajista.

Investointipankkia on HS:n mukaan arvosteltu siitä, että johtotehtävissä on pelkkiä miehiä. Pääjohtaja ja kaikki varapääjohtajat ovat miehiä. Heinäkuussa EU:n yleinen tuomioistuin nuhteli EIP:tä naisten huonosta urakehityksestä.