”Kirittävää riittää” – Suomen Pankin pääjohtajan kuulemisessa puhuttivat talouden tila, kryptovaluutta ja Nordea

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen osallistui eduskunnan talousvaliokunnan julkiseen kuulemiseen Helsingissä 8. syyskuuta 2017. Vasemmalla talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen.

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan globaalissa taloudessa voi tällä hetkellä sanoa pyyhkivän kohtuuhyvin. Sama pätee myös Suomeen: Käynnissä on selvä nousukausi.

Huolenaiheeksi hän nostaa kuitenkin inflaation kehityksen, hänen mukaansa inflaatio on yhä vaimeaa koko euroalueella.

– Mutta kun muut indikaattorit ovat positiivisia, niin matalasta-inflaatiosta ei ole syytä suureen huoleen. Tästä huolimatta Suomelle olisi tärkeää saada asia korjattua. Inflaatiota voi verrata öljyyn, sen puuttuminen vähentää talouden joustokykyä, Liikanen toteaa.

Liikanen esitti näkemyksiään tänään talousvaliokunnan Helsingissä järjestämässä julkisessa kuulemisessa. Hänen mukaansa Suomen talouden kasvua verrattaessa muihin EU-maihin, voidaan vihdoinkin sanoa, että Suomella menee hyvin.

– Vuositasolla kasvu on oikein hyvää.

Liikanen kuitenkin muistuttaa, että Suomi pääsi globaaliin talouskasvuun mukaan varsin myöhäisessä vaiheessa ja takaa-ajettavaa riittää.

– Suomen teollinen pohja ehti supistua todella paljon. Kirittävää siis riittää.

Tällä hetkellä talouden kasvu tuntuu olevan laaja-alaisella pohjalla. Positiivista Liikasen mukaan on ennen kaikkea se, että investointien voidaan nähdä laajentuneen myös teollisuuden piiriin.

Tutkimuksen tuottavuus on alentunut voimakkaasti.

Liikanen kuitenkin korostaa, että talouden saralla ollaan siirrytty uuteen aikakauteen. Kun 1970-luvulla 2 prosentin kasvua pidettiin lähes taantumana, nykyisin se nähdään hyvänä kasvuna. Hän pitää työllisyysasteen parantamista aivan keskeisenä keinona talouden vauhdittamiseksi.

Liikanen nosti tilaisuudessa esiin myös kesällä hänet itsensä yllättäneen uutisen siitä, että tutkimuksen tuottavuus on alentunut voimakkaasti.

– Jotta tutkimuksessa voidaan hypätä eteenpäin, vaaditaan valtavasti tutkimusresursseja. Jatkuvasti tarvitaan lisää rahaa, jotta saataisiin enemmän aikaan. Tätä kautta investointien tuotto onkin mennyt kansainvälisesti alaspäin.

Uskaltaako joku luottaa kryptovaluutaan ilman, että mikään taho takaa sen arvoa.

Kuulemisessa nousi esiin myös kryptovaluutat ja niiden tulevaisuus. Krypotvaluutoilla tarkoitetaan digitaalisia valuuttoja, joita hankitaan ”louhimalla” algoritmeilla bittiavaruudesta.

Kryptovaluuttojen arvoa ei takaa mikään taho, vaan niiden arvo määräytyy täysin kysynnän ja tarjonnan mukaan kryptovaluuttamarkkinoilla, eikä esimerkiksi keskuspankit voi pyrkiä ohjailemaan niitä. Tunnetuin valuutta on Bitcoin.

Liikasen mukaan kryptovaluutat ovat iso kysymys, jotka kuitenkin vaativat vielä paljon työtä. Hän korostaa ongelman ytimenä olevan se, että mikä maksuväline on laillinen viimekädessä.

– Jos esimerkiksi puhutaan isoista kaupoista, niin uskaltaako joku luottaa kryptovaluutaan ilman, että mikään taho takaa sen arvoa.

Liikanen kertoo Suomen pankin pyrkineen varautumaan valuuttojen suosion kasvuun. Hän kuitenkin itse uskoo, että lailliset varmistetut maksuvälineet tulevat pitämään pintansa, mutta sen rinnalle voi nousta kryptovaluuttoja, joita voi käyttää arkisissa tilanteissa.

Suomelle oli erittäin tärkeää, että Nordea siirtyi Pankkiunionin piiriin.

Myös Nordean pääkonttorin siirtyminen Suomeen nousi esiin kuulemisessa. Liikanen korosti, että Nordean siirtäessä kotinsa Suomeen, maan pankkisektorin koko kasvaa 400 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Tämä on tietysti merkittävä muutos Suomelle, hän totesi.

Nordea kertoi keskiviikkona siirtävänsä kotipaikkansa Ruotsista Suomeen. Pankin mukaan päätös perustui arvioon siitä, missä yhtiöllä on parhaat edellytykset kasvaa. Konsernijohtaja Casper von Koskull totesi, että Suomen jäsenyys EU:n pankkiunionissa oli yksi tekijä arviossa.

Hänen mukaansa Nordean pääkonttorin siirtymisen välittömät vaikutukset Suomen rahoitusjärjestelmä vakauteen ovat kuitenkin vähäisiä. Mediassa on esitetty myös huolestuneita puheenvuoroja Nordean muutosta. Sen on sanottu kasvattavan huomattavasti Suomen pankkisektorin riskejä. Liikanen toppuuttelee huolta.

– Nordean valvonta siirtyy Euroopan keskuspankin yhteydessä toimivan pankkiunionin yhteisen pankkivalvonnan piiriin ja tämä tuo aikamoisen turvan. Samoilla säännöillä valvotaan kaikkia.

– Lisäksi osakkeiden ja velkakirjojen omistajat kantavat ensisijaisesti vastuun pankin kriisinratkaisun kustannuksista.

Samalla hän kuitenkin toivoo, että talletussuoja-asiassa edetään kansainvälisesti ja, että se saataisiin EU:ssa aikaan. Sijoittajan vastuu sekä korkeamman pääoman vaatimukset ovat vieneet järjestelmää pitemmälle.

Liikasen mukaan Suomelle oli erittäin tärkeää, että Nordea siirtyi pankkiunionin piiriin. Tätä hän piti ykköstavoitteena.

– Se, että Nordea on pankkiunionin piirissä, on rahoitusjärjestelmän merkittävä vakaustekijä. Mutta tietysti myös se, että pääkonttori tuli myös Suomeen, se on positiivinen asia.

Suomalaiset veronmaksajat voivat hänen mukaansa siis nukkua yönsä turvallisesti, vaikka Nordean pääkonttori Suomeen siirtyykin. Tarkemmin Liikanen ei kuitenkaan lähde määrittelemään, mitä positiivisia vaikutuksia pääkonttorin siirtymisestä mahdollisesti syntyy.

Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät selvästi puukaupassa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Käynnistettyä Metsä Groupin biotuotetehdasta esiteltiin Äänekoskella. Kuvassa hakekasoja.

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas ja muut metsäteollisuuden investoinnit näkyvät selvästi puukaupassa, arvioi Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Matleena Kniivilä.

– Äänekoski näkyy varmasti ja on näkynyt jo pitemmän aikaa. Puunhankinta on ollut käynnissä jo pitkään ennen kuin tehdas käynnistyi, Kniivilä arvioi.

Metsä Group aloitti puunhankinnan Äänekosken tehtaalle viime vuonna. Ensimmäiset hakkuut käynnistyivät elokuussa hieman ennen tehtaan avaamista.

Puukauppojen määrä kasvaa jatkossakin.

Metsäyhtiöillä on kaksi vuotta aikaa kaataa ostamansa puut. Hakkuut vilkastuvat siten huomattavalla viiveellä puukaupoista.

– Puukauppojen määrä kasvaa jatkossakin, mutta nousu ei ole yhtä suurta kauppamäärien päästyä aiempaa korkeammalle tasolle, Kniivilä ennustaa.

Metsäteollisuus kertoi aiemmin tässä kuussa, että metsäyhtiöt ostivat tammi-elokuussa puuta tammi-elokuussa 11 prosenttia vastaavan ajan kymmenen vuoden keskiarvoa enemmän.

Keskustelua aiheesta

”Ei ole vanhanaikaista olettaa, että palkallaan tulisi voida tulla toimeen” – PAMin Selin: Sopiminen lähtee luottamuksesta

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin kertoi PAMin hallituksen tekemistä työehtosopimustavoitteiden linjauksista liiton henkilökunnan kokoontumisessa Helsingissä tänään.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin on linjannut PAMin tavoitteita alkaviin työehtosopimusneuvotteluihin. Hän pitää neuvottelujen lähtökohtana luottamuksen ilmapiirin saavuttamista.

– Työmarkkinajärjestöissä sopiminen perustuu luottamukseen. Palkansaajat ovat suostuneet viime vuosina työmarkkinaratkaisuihin, joilla on parannettu maan ja yritysten kilpailukykyä. Vaikka luottamus on välillä ollut koetuksella, olemme silti luottaneet siihen, että työntekijät saavat osansa, kun talous kääntyy nousuun, toteaa Selin.

– Nyt on tämän luottamuksen lunastamisen aika, kun neuvotellaan palkankorotuksista ja työehdoista.

Selin odottaa, että työnantajat haluavat kehittää alan työntekijöiden elämisen laatua ja alojen vetovoimaisuutta.

– Luotamme, että työnantajat haluavat oman henkilökuntansa elävän elämää, jossa palkka riittää kunnolliseen toimeentuloon. Luottamuksen ilmapiirissä pystymme etsimään ratkaisuja tähän aloja kalvavaan toimeentulo-ongelmaan.

– Ratkaisuja ovat palkkojen korottamisen lisäksi osa-aikatyöntekijöiden työtuntien kasvattaminen muun muassa lisätyöjärjestelmien kehittämisen ja työajan vakiintumisen kautta. Myös palkkausjärjestelmien uudistamisen avulla voidaan asiaa ratkoa, selvittää Selin.

Palvelualojen työpaikkojen maine huolestuttaa Seliniä. Hän odottaa luottamusta myös alan vetovoimaisuuden kasvattamisessa.

– Luotamme työnantajiin myös siinä, että he haluavat parantaa palvelualojen mainetta. Onhan selvää, että alojen maine vaikuttaa ammattitaitoisen työvoiman hakeutumiseen alalle ja sitä kautta myös alojen menestykseen.

– En usko, että työnantajat haluavat palvelualojen maineen rakentuvan huonoista työsuhteista ja alhaisista palkoista, joita veronmaksajat joutuvat kompensoimaan tulonsiirtojen kautta. Ei ole vanhanaikaista olettaa, että palkallaan kunkin tulisi voida tulla toimeen, toteaa Selin.

Luotamme työnantajiin myös siinä, että he haluavat parantaa palvelualojen mainetta.

Alojen maineen parantaminen ja vetovoimaisuuden kasvattaminen lähtee Selinin mielestä palkkojen korottamisesta, jota voidaan tehdä välittömin palkankorotuksin tai alakohtaisten ansiokehitysohjelmien kautta. Hänen mielestään tarvitaan myös muita toimia.

– Palkan lisäksi työpaikalla viihtyminen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kasvattavat vetovoimaisuutta. Nämä asiat korostuvat entisestään aina auki olevassa yhteiskunnassa.

Luottamuksen ilmapiiriä tarvitaan myös työpaikalla tapahtuvaan sopimiseen. Selin korostaa henkilöstön merkitystä työyhteisöjen kehittämisessä.

– Vuorovaikutusta voidaan edistää työehtosopimusneuvotteluissa muun muassa sillä, että henkilöstön edustajien oikeuksia laajennetaan sekä kasvatetaan heidän tiedonsaantiaan ja osaamistaan.

Selin odottaa tulevien työehtosopimusneuvottelujen toteutuvan luottamuksen ja yhteistyön hengessä.

– Uskomme, että luottamuksen ilmapiirin rakentaminen on kuitenkin kaikkien työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite, hän sanoo.

STTK-barometrissä huolestuttava viesti: Työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa vähentynyt

Kuva: Jari Soini
STTK:n johtaja Katarina Murto.

Työelämän muutos on rajua.

– Robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly ravisuttavat työpaikkoja ja työtehtäviä. Muutoksia ennakoimalla myös niihin sopeutuminen helpottuu. STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.

Työpaikkojen arjessa henkilöstön edustajien merkitys kasvaa.

Tulevaisuudessa henkilöstön edustajien pitäisikin Murron melstä olla enemmän kehittäjiä, vuoropuhelun edistäjiä, vaikuttajia, neuvottelijoita ja ennakoijia – ei pelkästään riidan ratkojia.

Murto avasi tänään STTK-laisten henkilöstön edustajien seminaarin Helsingissä. Tapahtuman teemana on Uuden ajan henkilöstön edustaja.

STTK:n uusimman henkilöstön edustajille suuntaaman barometrin perusteella työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa on vähentynyt.

– Tämä on aivan väärä suunta tilanteessa, jossa työpaikkojen on uudistuttava ja tavoiteltava tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi työhyvinvoinnin edistäminen on välttämätöntä, jotta työurat pitenisivät ja osaaminen työelämän muutoksissa voidaan varmistaa, Murto korostaa.

STTK:n Katarina Murto: Henkilöstön edustajien roolia vahvistettava ja yt-laki uudistettava.

STTK on aiemmin tehnyt aloitteen yhteistoimintalain uudistamiseksi. Nykyisestä irtisanomislaiksi muotoutuneesta lainsäädännöstä on keskusjärjestön mielestä päästävä eroon ja edistettävä aitoa yhteistoimintaa uudella lainsäädännöllä.

– Paikallinen sopiminen on lisääntynyt ja sitä halutaan edelleen lisätä. Se ei voi onnistua, jos työpaikoilla ei ole tasapainoisia neuvottelusuhteita. Siksi tarvitaan luottamusmiesjärjestelmän ja henkilöstön edustajien aseman vahvistamista.

Murto korostaa, että henkilöstön edustajat tarvitsevat työhönsä tukea.

– Kun tehtävät lisääntyvät ja vastuut kasvavat, henkilöstön edustajat tarvitsevat yhä enemmän liittonsa tukea. Myös edustajien työtapoja ja osaamista on kehitettävä, hän esittää.

Timo Ritakallio Ilmarisesta OP:n Reijo Karhisen seuraajaksi 

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
OP ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen jää eläkkeelle.

OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen jää eläkkeelle tammikuussa täyttäessään 63 vuotta. Hallintoneuvosto on nimittänyt Karhisen seuraajaksi Timo Ritakallion, joka toimii nyt eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana. Ritakallio aloittaa tehtävässään maaliskuussa.
Karhiselle kertyi pääjohtajan tehtävässä yli kymmenen vuoden ura, sillä hän aloitti OP Ryhmän johdossa jo vuonna 2007. Hän on tehnyt koko uransa ryhmän palveluksessa.

Ritakallio, 55, työskenteli pitkään OP Ryhmässä ennen siirtymistään Ilmariseen. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri, MBA ja tekniikan tohtori. Hänestä tulee samalla myös OP Yrityspankin hallituksen puheenjohtaja.

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio valittiin Op ryhmän pääjohtajaksi. (Lehtikuva / Vesa Moilanen.)

– Uuden pääjohtajan valinnassa korostuivat Ritakallion strateginen ajattelu, johtamisominaisuudet ja laajat verkostot sekä hänen mittava kokemuksensa OP Ryhmästä. Ilmarisessa hankittu toimitusjohtajakokemus erityisesti varallisuudenhoidosta, kansainvälisestä rahoituksesta ja kotimaisesta yrityselämästä sekä yritysten uudistumisprosesseista on eduksi, kun viemme OP Ryhmää 2020-luvulle. Olen erittäin luottavainen siitä, että Karhisen 10-vuotiskauden aikana rakennettu menestys ja uudistuminen jatkuvat myös uuden pääjohtajan alaisuudessa, kehui hallintoneuvoston puheenjohtaja Jaakko Pehkonen.
Ritakallio ilmoitti ottavansa tehtävän innostuneena vastaan.

– OP Ryhmä on menestynyt viime vuosina erinomaisesti ja on vahvassa taloudellisessa kunnossa. Finanssiala elää suurta murrosta ja OP Ryhmä on muuttumassa strategiansa myötä entistä monialaisemmaksi toimijaksi. Otan pääjohtajan tehtävän vastaan innostuneena ja samalla nöyränä tunnistaen ne haasteet, joita tulemme yhdessä henkilöstön kanssa kohtaamaan tulevina vuosina, Ritakallio sanoi.

Karhisen eläköitymisen ja Ritakallion aloittamisen väliin jäävän ajan pääjohtajan tehtävää hoitaa johtokunnan varapuheenjohtaja Tony Vepsäläinen.

 

Fortum vahvisti pitkään velloneet huhut: Tavoittelee merkittävää miljardihaukkausta energiajätissä

Sähköverkkokauppojen jäljiltä tanakan kassan päällä istuva Fortum vahvisti tänään tavoittelevansa merkittävää omistusosuutta energiajätti Uniperissa. Fortum kertoi käyvänsä E.ON:n kanssa pitkälle edenneitä keskusteluita liittyen E.ON:n vajaan puolikkaan omistusosuuteen saksalaisessa, kansainvälisesti toimivassa energiayhtiössä Uniperissa.
Evli-pankin analyytikon Markku Järvisen mukaan kauppa olisi toteutuessaan myönteinen askel Fortumille.

– Fortum myi verkot sijoittaakseen sähköntuotantoon. Tarkoituksena on ollut ostaa sähköntuotantoa halvemmilla arvostustasoilla kuin verkot myyntiin ja se toteutuisi tässä, Järvinen sanoo STT:lle.

Fortumin mukaan Saksan viranomaiset käsittelevät parhaillaan mahdolliseen järjestelyyn liittyviä E.ON:ia koskevia kysymyksiä. Fortumin mukaan ei ole varmuutta, johtavatko keskustelut sopimukseen.

Mikäli Fortum pääsee sopimukseen E.ON:n kanssa, Fortum tekee Saksan lain mukaisesti ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille.

Fortumin tämänhetkisen näkemyksen mukaan kokonaisarvo, jonka Uniperin osakkeenomistajat ostotarjouksessa saisivat, olisi 22 euroa osaketta kohden, jos Fortum päätyisi tarjouksen tekemään. Tarjouksen toteutumiselle ei olisi vähimmäishyväksymisrajaa.
Järvisen mukaan Fortumille on olennaista saada yhtiö hallintaansa, täyttä omistusta yhtiöstä siihen ei tarvita.

– Yli 50 prosentin omistusosuuden saaminen on oleellista, sen jälkeen voi konsolidoida yhtiön ja toimia sen suhteen järkevämmin, Järvinen sanoo.

Ostos olisi Fortumille erittäin tuhti

Mahdollisessa tarjouksessa E.ON:n 46,65 %:n omistusosuuden arvo olisi 3,76 miljardia euroa ja Uniperin koko osakekannan arvo 8,05 miljardia euroa. Järvinen laskee Uniperin nettovelan olevan noin miljardin luokkaa, joten kokonaisuudessaan voitaisiin puhua jopa yhdeksän miljardin euron ostoksesta.

Kyseessä olisi puoliksi Suomen valtion omistamalle pörssiyhtiö Fortumille erittäin tuhdista ostoksesta. Järvinen kuitenkin muistuttaa, että Uniper on selvää tulosta tekevä yhtiö.

– Ei tätä Fortum puhtaasti kassasta pystyisi rahoittamaan, mutta uskon että rahoitusta löytyisi tähän, Järvinen sanoo.

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark sanoo tiedotteessa, että tarjous olisi Uniperin osakkeenomistajille houkutteleva mahdollisuus varmistaa sijoituksensa kokonaisarvo. Hänen mukaansa Uniperin osakkeenomistajat voisivat realisoida osakkeen merkittävän arvonnousun, joka suurelta osin perustuu viime kuukausien pitkittyneisiin markkinaspekulaatioihin.
Neuvotteluista on huhuttu pitkään. Toukokuussa uutistoimisto Bloomberg kertoi, että Fortum neuvottelee 47 prosentin osuuden ostamisesta Uniperista. Tänään Fortum kommentoi neuvotteluja Bloombergin aiemmin päivällä julkaiseman artikkelin jälkeen.

Uniper on energiayhtiö, joka toimii Euroopassa, Venäjällä ja lukuisilla muilla markkina-alueilla ympäri maailman. Yhtiö työllistää yli 13 000 henkeä. Uniperin voimalaitokset sijaitsevat Euroopassa ja Venäjällä, ja niiden sähköntuotantokapasiteetti on yhteensä noin 40 gigawattia.

Olli Kuivaniemi, STT