Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Kirjallisuus

Kirja-arvio: Kissan vuosia arjessa, taiteissa ja medioissa

Noin tuhat vuotta ovat kissat tassutelleet Suomen maaperällä. Tietokirja Kissojen Suomi kertoo millainen tämä tuhatvuotinen taival on ollut.

Pekka Wahlstedt

Kirja ei rajoitu kissojen rooliin vain hiiripoliiseina ja tupakissoina vaan esittelee myös niiden näkyvää ja tärkeää asemaa koko Suomen kulttuurissa: taiteessa, kirjallisuudessa , uskonnossa ja kielessä.

Suomen eikä muidenkaan maiden kulttuuria olisi tuskin voinut syntyä ilman kissoja. Siirtyminen liikkuvista keräilijä-metsästäjistä paikallaan pysyviin korkeakulttuureihin edellytti maataloutta. Mutta viljan varastoimisen suuri uhka oli hiiret ja rotat, jotka vain kissa pystyi pitämään kurissa.

Tuolloin kissojen lintujen jahtaamistakaan ei pidetty pahana, vaan jos kissa sai siivekkään kiinni suoraan lennosta, suoritusta suorastaan ihailtiin ja arvostettiin.

KIRJAT
Minna Keinänen ja Harri Nyman:
Kissojen Suomi – Katit historian poluilla
SKS 2020 

Kissa esiintyy Kalevalassa miekkamiesten ylistäjänä ainutlaatuisen terävien kynsiensä ansiosta. Kissakuvaan astuukin jo varhain terävyys, niin fyysinen kuin älyllinenkin.

Kissan maagiset ominaisuudet, kehräämisestä sähköisyyteen nousevat esiin myös Suomessa, ja kristinuskon päästyä valtaan eritoten mustat kissat saivat tuntea noitavihan nahoissaan.

Nyttemmin hiirikissat ovat kadonneet,ja uuninpankolla viihtyneistä tupakissoista on tullut hemmoteltuja lemmikkejä, joille löytyy tuotteita ja palveluita siinä kuin niiden emännille ja isännillekin.

Taidemalleista sometähdiksi

Lemmikkissojen kulta-aika alkoi 1800-luvun porvarispiireistä, ja samoihin aikoihin kissat tassuttelivat taiteeseen ja muuhun kulttuuriin. Erityisesti naiset poseeravat vanhoissa valokuvissa kissa sylissään.

Kissalla on tunnetusti aina jokin lempipaikka, ja Suomessa paikkoja on nimetty kissan mukaan kaduista mökkeihin ja kyliin, joista kissojen suorastaan kansoittama Vilkkilä lienee tunnetuin.

Taiteessa kissat alkoivat näkyä 1800-luvun kansallisromantiikan myötä, ja Akseli Gallen-Kallelan maalauksen Akka ja kissa tietävät kaikki. Helene Schjerfbeckistä ei ehkä olisi tullut menestynyttä taiteilijaa, jos 10-vuotias taiteilijanalku ei olisi piirtänyt kissastaan (sittemmin unhoon vaipunutta) kuvaa, joka avasi hänelle ovet arvostettuun taidekouluun.

Ja tietysti kissat seikkailevat runoissa, lauluissa, elokuvissa, ja jopa terapeutteina vanhusten palvelutaloissa…

Nyt monet kissat ovat nousseet tähdiksi sosiaalisessa mediassa. Kirjassa esitellään yksi: hassuissa asennoissa poseerava mutta muuten tavallinen kissa, Vladimir Punikki.

Mutta mihin unohtui kansainvälistäkin suosiota saavuttanut Suomen suosituin kissa Sämpy kissakavereineen? Vladimir Punikki kalpenee näiden kookkaiden pörröisten maatiaiskissojen rinnalla. Ja Sämpyn ”sihteeri”, Riikka Hedman, on kissojen, erityisesti liikkeessä olevien, kuvaajana uranuurtaja ja teknisesti saman tasoinen mestari kuin hyönteisten kuvaaja Sami Karjalainen.

Kirjan nimi Kissojen Suomi on siinä mielessä vähän harhaanjohtava, että kissat ovat toimineet samoissa rooleissa muissakin maissa, kuten kirjastakin käy ilmi – Kissojen maailma olisi ehkä oikeampi nimi kissojen monista puolista ja rooleista kertovalle kirjalle.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Simo Alastalo

Toimituksen kommentit
23.1.2021
Kokoomus havittelee vaalivoittoa – Lissun on syytä olla varuillaan
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE