Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kirjallisuus

17.3.2025 05:18 ・ Päivitetty: 16.3.2025 18:55

Kirja-arvio: Suomalaisen sotilaan monet kasvot

Nora Vilva
Sapeli 23 taisteluharjoitus käynnissä Porvoon Kilpilahdessa toukokuussa 2023.

Meillä kaikilla on oma näkemyksemme suomalaisesta sotilaasta. Eletään vahvojen myyttien maailmassa. Käsitys perustuu usein vahvasti elokuviin kuten Tuntematon sotilas ja Talvisota.

Ville Jalovaara

Suomalaiseen sotilaaseen on liitetty mielikuvia, kuten valkoinen sankari, suojeluskuntalainen, jermu, yhteiskunnan hylkäämä veteraani. Suomalainen sotilas on myös Lauri Törnin ja Simo Häyhän kaltainen sankarihahmo.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus 1990-luvun puolivälistä alkaen ja nyt Suomen liittyminen Natoon on myös vaikuttanut kuvaamme suomalaisesta sotilaasta.

Tänä keväänä Vastapainolta ilmestynyt Sinivalkoisia sotureita on seitsemän tutkijan näkemys itsenäisyytemme ajan suomalaisista sotilaista, sankarimyytin ja todellisuuden rajamaastossa. Kirjaan ovat kirjoittaneet artikkelit Anders Ahlbäck, Jussi Jalonen, Ville Kivimäki, Olli Kleemola, André Swanström, Ilari Taskinen ja Marko Tikka. joka vastaa myös kirjan toimitustyöstä.

TUTKIJOIDEN TEOS osoittaa, että sankarihahmona on nähty yleensä nimenomaan toisen maailmansodan sotilas. Vuosina 1939-1945 sotineen sukupolven kokemus oli niin merkittävä niin yksilötasolla kuin kulttuurisena ilmiönäkin, että se on jättänyt varjoonsa kaiken muun. Sisällissodan jälkeen valkoisen Suomen sotilaan jalustalle nostettiin jääkärit. Lähimpänä tavallista kansaa olivat kuitenkin suojeluskuntalaiset, jotka jakoivat mielipiteitä riippuen siitä kummalla puolella rintamaa, kukin oli sisällissodan aikana ollut. Heistä ei ollut kansakunnan ikoneiksi.

KIRJAT
Marko Tikka (Toim.): Sinivalkoisia sotureita
Suomalaismiehet asevelvollisina, sotilaina ja veteraaneina
Vastapaino 2025, 298 s.

Toinen maailmansota ”demokratisoi” sotakokemuksen, vaikka toki silloinkin rivisotilaan ja upseerin näkökulmat erosivat suuresti toisistaan. Marko Tikan toimittava artikkelikokoelma haastaa myös perinteisiä tulkintoja veteraanien arvostuksesta sodan jälkeisessä Suomessa. Veteraanien oman käsityksen mukaan se oli vähäisintä heti sodan jälkeen seuranneen jyrkän poliittisen murroksen vuosina. Ei siis 1960-luvun nuorisoradikalismin aikana, kuten on usein väitetty. Kuuluisaa lausetta ”mitäs sinne menitte”, ei ilmeisesti kuultukaan veteraanien lasten suusta vaan aikalaisilta jo 1950-luvun alussa.

Heti sodan jälkeen puhuttiin sodan käyneistä miehistä. Suomen sotaveteraaniliitto perustettiin vasta 1957, jonka jälkeen alkoi systemaattinen järjestäytyminen ja edunvalvonta. Kaikki eivät olleet kuitenkaan mukana järjestöissä. Monen sodassa olleen muistot olivat niin rankkoja, ettei niitä mielellään käyty veteraanitapaamisissa muistelemassa.

Ajatus, että veteraaneja olisi alettu Suomessa arvostaa vasta YYA-kauden lopun jälkeen, ei pidä aivan paikkansa sekään. Neuvostoliiton romahdusta seurannut uusisänmaallinen käänne 1990-luvulla saavutti toki toisen maailmansodan suomalaisen sotakokemuksen hyödyntämisessä huippunsa paitsi patriotismin, myös kaupallisuuden osalta. Fiktiivinen jermuhahmo antoi myönteisen brändin niin jääkiekkoturnaukselle, kahvimerkille kuin jopa lattiaharjalle.

SINIVALKOISIA SOTUREITA on ajankohtainen kirja tärkeästä aiheesta. Teoksen mukaan sotilaan rooli on määritellyt paitsi miehisyyttä, myös miesten roolia yhteisössä. Suomalainen sotilas on osa maamme historiallista muistia ja kansakunnan keskeisiä myyttejä.

Viime vuosina Ukrainan sodan laajeneminen on tuonut ajatuksen sodasta jälleen uudella ja pelottavallakin tavalla taas lähelle suomalaista yhteiskuntaa. Tämä on ollut omiaan vaikuttamaan siihen, miten suomalainen sotilas ja puolustusvoimat nähdään. Tämä on kuitenkin jonkun muun myöhemmän tutkimuksen tehtävä selvittää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU