Harvemmin saa luettavaksi historian yleisteosta, jossa viimeiset sivut käsittelevät ilmestymisvuoden alun tapahtumia. Markku Henrikssonin, joka on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori, lähtökohdat ovat kuitenkin huomattavasti varhaisemmassa historiassa. Teoksesta löytyy vastaus muun muassa siihen, milloin ensimmäiset asukkaat tulivat Pohjois-Amerikkaan. Ja moniin muihin kysymyksiin, kuten: Mistä oli kyse Bostonin teekutsuissa 1733? Mikä oli Yhdysvaltojen rooli natsi-Saksan kukistamisessa ja millainen tapahtuma oli vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisi?

Laajasti kuvitettu teos on tarkoitettu kaikille historiasta kiinnostuneille ja soveltuu erinomaisesti oppikirjaksi.

Mikä amerikkalaisia erottaa ja pitää yhdessä ?

Yhdysvaltojen jakautumisesta ja sen seurauksista on käyty runsaasti keskustelua USA:n presidentinvaalien jälkeen. Henriksson muistuttaa, että jakautuminen ei ole uutta. Monenkirjavan etnisen, uskonnollisen ja kielellisen taustan johdosta maa on ollut aina enemmän tai vähemmän jakautunut. Ensimmäiset jakoperusteet olivat rotu ja uskonto. Useimmat Yhdysvaltojen kolmestatoista ensimmäisestä osavaltiosta syntyivät uskonnollisten ryhmien toimesta. Uskonto on edelleen USA:ssa ihmisiä jakava asia, mitä voi olla maallistuneesta Euroopasta käsin vaikea ymmärtää. Katolisuus tuli maassa salonkikelpoiseksi vasta presidentti John F. Kennedyn myötä. Joe Biden muuten on USA:n toinen katolinen presidentti, mikä on jäänyt meillä vähemmälle huomiolle.

Toistaiseksi pahin USA:n jakautumisen ilmentymä on ollut 1860-luvun sisällissota. Toisen maailmansodan jälkeen suurimpia mielipiteenjakajia on maassa ollut mustien kansalaisoikeusliike, Vietnamin sota ja aborttioikeudet. Donald Trumpin presidenttikauden Henriksson näkee sikäli poikkeuksellisena, että presidentti ei pyrkinyt estämään maan kahtiajakautumista. Hän arvioi, että Joe Bidenillä on edessään vaativa tehtävä yhdistää kansakuntaa. Voitonpuheessaan hän pyysi amerikkalaisia antamaan hänelle tähän mahdollisuuden ja lopettamaan samaan maan kansalaisten näkemisen vihollisina.

Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi ansiosta nostettu Henrikssonin teos liikkuu historiallisten tapahtumien ylätasolla. Niin sanotut arjen historiateokset ovat erikseen. Hän kuitenkin muistuttaa, että suurten otsikoiden takana arki ”Yhdysvalloissa on enimmäkseen ja suurelle osalle väestöä ollut lähes aina suhteellisen rauhallista ja mukavaa.”

Henriksson myös muistuttaa, että valtiona Yhdysvallat on eurooppalaisten luomus ja se pohjaa eurooppalaiseen ajatteluun ja ideologiaan. Yhdysvaltojen merkitys maan rajojen ulkopuolella niin kaupan kuin politiikan alueella on edelleen merkittävä. Maa on Suomenkin tärkeimpiä kauppakumppaneita ja myös meille on suuri merkitys, sillä kuka ja millaisella ideologialla maata johtaa