Kolumnit
20.12.2016 11:05 ・ Päivitetty: 20.12.2016 10:09
Kirjasto yhdistää uudet ja vanhat palvelut ja on kaikkia varten
Kun kirjastolakia ollaan uudistamassa, niin joissakin kirjoituksissa on ollut pelkoja kirjojen roolin vähentymisestä ja kirjastorauhan rikkoutumisesta.
Kirjastot ovat jo pitkään olleet edelläkävijöitä palvelujen kehittämisessä. Kirjasto pystyy toimimaan kansalaisten olohuoneena, jossa voi viettää aikaa ja kokea elämyksiä. Erilaiset tapahtumat ja kirjaston jalkautuminen elävöittävät ja monipuolistavat toimintaa.
Kirjojen ja muun aineiston merkitys ei ole katoamassa mihinkään. Sisältöjen tarjoaminen ja niiden löytäminen ovat kirjastoalan ammattilaisten osaamisaluetta. Itsepalvelu vapauttaa aikaa varsinaiseen kokoelmatyöhön ja aineiston esillepanoon. Sähköiset aineistot täydentävät kirjastotiloissa olevaa fyysistä kokoelmaa.
Kirjastohenkilökunta tekee kirjavinkkausta, tuottaa kotipalveluita, tarjoaa tiedonhankinnan opetusta, pitää satutunteja ja järjestää tapahtumia. Kirjastotilojen uudelleen sisustaminen ei vie tilaa kirjoilta. Suuri osa aineistosta tarjotaan jatkossa myös verkossa.
Kirjasto on kaikkia varten.
Kirjastot ovat aina toimineet olohuoneena. Lapset ja nuoret ovat saaneet turvallisen oleskelupaikan, jossa kirjastohenkilökunta on heitä opastanut ja paimentanut. Itselleni lähikirjasto oli lapsena toinen koti, ja olen elänyt sekä pienten että suurten kirjastojen maailmassa elinikäisenä harrastuksena sekä pitkällisenä työurana. Kirjasto on kaikkia varten.
Kirjasto edistää hyvinvointia ja aktiivista kansalaisuutta. Tiedon ja kulttuurin maksuton saatavuus parantaa ihmisten tasa-arvoisuutta ja pääsyä tiedon, kulttuurin ja elämysten lähteille. Henkilöstöä tarvitaan personoimaan palveluita ja tuottamaan lisäarvoa niille.
Kirjastotilat esimerkiksi pelaamisen ja viihtymisen tiloina tarjoavat edellytyksiä myös lukutaidon kehittämiselle, josta on viime aikoina oltu huolissaan. Kun on jokin syy tulla kirjastoon, niin itse kirjatkin voivat alkaa herättää kiinnostusta. Vaikka vain sarjakuvien lukeminenkin kehittää luku- ja ilmaisutaitoa.
Seniorit käyttävät kirjaston tiloja harrastusten puitteina ja toisten kohtaamisen paikkana. Yksinäinen ihminen voi tulla kirjastoon viihtymään joko yksin kirjojen parissa tai rupattelemaan henkilökunnan tai muiden käyttäjien kanssa. Kirjasto luo yhteisöllisyyttä.
Lapsiperheet ovat tärkeä käyttäjäryhmä. Koko perhe voi tulla vapaa-ajalla kirjastoon hakemaan luettavaa, jonka parissa ollaan yhdessä vielä nukkumaanmenoon saakka. Kirjat ja lukeminen yhdistävät tuoden samalla uutta tietoa ja näkökulmia keskusteluun. Tapahtumat ovat tärkeitä lapsiperheille maksuttomana vapaa-ajan aktiviteettina.
Kirjastolain uudistus on hyvä asia. Kirjastot elävät ajan hermolla, ja on tärkeää tunnustaa niiden asema ja mahdollistaa toiminta tulevaisuudessakin.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.