Kirjallisuus

Kirjavisa: ”Rhys-nainen” etsii häpeää ja kärsimystä

Isabelle Adjani näytteli Maryaa Jean Rhysin Kvartetti-romaanin elokuvaversiossa.
Isabelle Adjani näytteli Maryaa Jean Rhysin Kvartetti-romaanin elokuvaversiossa.
Isabelle Adjani näytteli Maryaa Jean Rhysin Kvartetti-romaanin elokuvaversiossa.

Vihjeissä annettujen maantieteellisten opasteiden avulla visaväki löysi tiensä Karibialle ja sieltä edelleen Britanniaan. Visaäijän varsin vaikeaksi rankkaaman tehtävän ratkaisi yllättävän – siis ilahduttavan – moni.

Helsinkiläinen Raila Rinne näyttää, kuinka vihjeet aukenivat kovalla työnteolla ja uteliaalla mielellä.

”Viikon 7 sitaatti ja vähät vihjeet olivat kivikova pähkinä, jonka sisältä lopulta löytyi tuntematon kirjailija nimeltään Jean Rhys. Never heard.

Kokeiltuani pähkinään hampaita, saksia, vasaraa ja lumilapiota hoksasin lähteä etsimään sen kasvupaikkaa, toisin sanoen valtiota, jossa asuu kutakuinkin 75 000 ihmistä. Näin löysin Dominican, pikkuruisen Karibian saaren. Yksi sen historiaan merkityistä henkilöistä on ollut kirjailija Jean Rhys (1890–1979). Naisen oikea nimi oli Ella Gwendolen Rees Williams.

Isä Rees Williams oli walesilainen lääkäri, joka työskenteli Iso-Britannialle kuuluneella Dominican saarella hallintovirkamiehenä. Gwen-tyttö lähetettiin 16-vuotiaana tätinsä hoiviin ja kouluun Cambridgeen, josta hän jatkoi pian Lontoon kuninkaalliseen draamakouluun vuonna 1909. Koulu ei ollut neitokaisen mieleen, vaan hän jätti sen ja yritti hankkia toimeentuloa mannekiinina, kuorotyttönä ja haamukirjoittajana. Tässä roolissa hän sitten omaksui nimen Jean Rhys. – – –

Ratkaisevan sysäyksen Rhysin kirjoittamiselle antoi tutustuminen Ford Maddox Fordiin, joka julkaisi hänen tekstejään Transatlantic Review´ssa. Rhysin ensimmäinen romaani ’Postures’ ilmestyi 1928. Kirja tunnetaan paremmin nimellä ’Quartet’ (Kvartetti). Kyseessä ei ole samanniminen menestysnäytelmä! – – –

Itse en ole lukenut hänen kirjojaan, vielä. Näin vaativan pähkinän auki kampeaminen haastaa seikkailemaan toistekin kirjallisuuden kinttupoluille ja merien rannoille.”

* * *

Helsinkiläinen Sirpa Taskinen hämääntyi aikoinaan juuri tuosta romaanin näytelmäkaimasta.

”Lainasin kerran kirjan Quartet siinä luulossa, että samanniminen menestysnäytelmä (jota en silloin vielä ollut nähnyt) perustuisi siihen. Näin ei ollut, mikä osin saattaa selittää pettymykseni. Tämä(kin) Kvartetti on tosin filmattu 1981, ohjaajana James Ivory. Lueskelin sitten muitakin Jean Rhysin kiitettyjä kirjoja, mutta en erityisesti pitänyt niistä. Naispäähenkilöt ovat liian hankalia minun makuuni, kaivavat niin sanoakseni verta nenästään, eivätkä miehetkään ole kovin kummoisia. Rhysin kirjoitustyylikin on varsin tylyä.”

Jari-Pekka Vuorela Tampereelta tietää nimenkin noille naistyypeille.

”Kuulemma on olemassa sellainen ihmistyyppi kuin Jean Rhys -nainen: masokistinen antisankaritar. Visakirjan päähenkilöä Marya Zelliä voi sellaiseksi ilman muuta kuvailla. Joskus olen miettinyt, muotoiliko Rhys hahmon nimen Marghareta Zellestä, Mata Harista. – – –

Kouluajoilta muistan Rhysin viimeisen teoksen ’Siintää Sargassomeri’, johon Brontë-vihje viittasi. Se on vuodelta 1966 ja suomennettiin melko tuoreena.”

Myös espoolaista Pertti Vuorelaa pohditutti Rhys-naisen käsite.

”Kvartetin loppusanoissa Anna Lassila avaa Rhys-naisen käsitettä. Rhys-nainen on antisankaritar, joka hakee häpeää ja kärsimystä. Hän ei hallitse elämäänsä, elää vain päivän kerrallaan, ajautuu ilman omaa tahtoa vaikeisiin tilanteisiin ja rakastuu renttuihin miehiin ja hyväksikäyttäjiin. Kohtalo tai sattuma vie Rhys-naista vaikeudesta toiseen.”

* * *

Mauri Panhelainen Jyväskylästä tuo esiin erään visan avaintehtävän.

”Kirjavisa toimii edelleen kirjallisessa ja yleisivistävässä tehtävässään hyvin, nyt viikon visa suuntaa mielenkiintoa sekä Väli-Amerikkaan että Euroopan kulttuurihistoriaan. Sen sai aikaan viikon visahenkilö Jean Rhys ja hänen romaaninsa Kvartetti. – – –

Jean Rhys toteutti tietämättään Erno Paasilinnan ohjetta, jonka mukaan on elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija. Rhys eli ajoittain köyhyydessä, kärsi alkoholismista ja harjoitti henkensä pitimiksi monenlaisia ammatteja, tiettävästi maailman vanhintakin. Hän tutustui ja soluttautui Pariisissa 1920-luvun kirjallisiin piireihin ja alkoi itsekin julkaista.”

Juhani Niemi Hangosta tunnustaa, ettei ole tutustunut Rhysin tuotantoon aiemmin.

”En ehkä ole aivan keskeisintä kohderyhmää, mutta visaa varten lainasin Kvartetin. Kelpo luettavaa, vaikka en silti välttämättä toista kertaa sitä lue.”

Jyväskyläläinen Ilpo Pietilä arveli Rhysin kirjojen jäävän kohdaltaan lukematta, mutta Veikko Huuska Ikaalisista muistelee lukukokemusta, joka johdatti nyt oikean kirjailijan tykö, vaikka kysytty kirja ei olekaan tuo Siintää Sargassomeri: ”Se viipyili pari vuotta sitten vaimon yöpöydällä, ja kiinnitti huomiota sointuvalla ja kiintoisalla nimellään, niinpä tulin sen lukaisseeksi.”

Myös Tuula Hynynen ja Petri Kettunen arvelivat Sargassomeri-romaania sitaatin lähteeksi. Palkintokortti liihottaa tällä kertaa Jari- Pekka Vuorelalle. (rb)

Viikon 9 sitaatti

Kun todetaan, että tällä tehtävällä on ajankohtaiskytky ja että teoksen kirjoittaja on kotimaassaan ja sen ulkopuolellakin sekä arvostettu että kiistelty mutta ennen kaikkea erittäin seurattu, niin sitten suljetaan vihjehanat alkuunsa. Helppo pala siis? Eli ketä haetaan, mitä teosta ja kenen profiilia sitaatissa piirrellään? Vastaukset viimeistään 9.3. mennessä osoitteeseen kirjavisa@demokraatti.fi tai Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki. Yhdelle palkinto.

”– Profiilissa tekijää kuvaillaan seuraavasti, Holt aloitti.

– Kyseessä on yksinäinen tekijä, joka on luonteeltaan enimmäkseen kaoottinen ja psykopaattinen, suvaitsevaitsematon, epälojaali ja häikäilemätön, jonka toimintaa ohjaavat impulssit, päähänpistot ja mielijohteet. Häiriintynyt henkilö, jonka on vaikea ylläpitää normaaleja suhteita muihin ihmisiin. Joka kylläkin saattaa pinnallisessa mielessä vaikuttaa itsevarmalta, mutta joka samalla on pöyhkeä ja teennäinen. Ihminen, jolta puuttuu sisäinen kompassi. Hän ei ole kiinnostunut politiikasta, mutta luultavasti vihaa huomattavasti yhteiskuntaa ja sen edustajia.”

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat