Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kirjallisuus

Kirjavisa: Uusi vuosi, uudet kirjakujeet

Tervetuloa mukaan Demokraatin Kirjavisan 33. toimintavuoteen. Säännöt ovat vanhat tutut: visaisäntä pudottelee tunnistettavaksenne sitaatteja kaunokirjallisista (pääasiallisesti, joskus hyvin harvoin voidaan luiskahtaa tietokirjaluokituksen puolelle) teoksista meiltä ja maailmalta, ja lukijoiden tehtävänä on tunnistaa annettujen vihjeiden tuella, kuka kirjoitti ja mitä.

Kaikenlaiset oheistuumailut ja lukumuistot ovat vastauksissa vähintäänkin tervetulleita.

Pääsääntö on, että kirjailija esiintyy vain kerran, mutta joissain erityistapauksissa, kuten juhannuksina ja jouluina, voidaan tehtäväksi nostaa jo aiemmin arvuuteltuja kirjailijoita. Nämä tehtävä saavat *-erikoismerkinnän.

Visan syyskausi alkoi ja loppui järkäleellä, kun elokuussa tehtäväksi asetettiin Mauno Koiviston teos Venäjän idea, ja kausi lopetettiin Mika Waltarin joulurunolla. Väliin mahtuivat kotimaisista muun muassa Waltarin perilliseksi joskus nostettu Asko Sahlberg, Katja Kettu ja Saara Turunen. Ulkomaista väriä toivat muun muassa Jonas Hassen Khemiri ja Eugène Ionesco. (rb)

Visasitaatti 1/2024

Vuoden 2025 avaussitaatti johdattaa ajassa niin kauas, että nyt ollaan tekemisissä Kirjavisan ihan vanhimman materiaalin kanssa. Niin vanhan, että vuosilukuun pitää liittää lyhenne eaa. ja niitäkin vuosia on aika paljon. Kun seuraava lehti on Demokraatin perinteinen talven teatterinumero, niin draamakirjallisuuden parissa ollaan. Suomessa tätä näytelmää on esitetty tosi harvoin, viimeksi naisvoimin 1990-luvun alussa.

Sotasankarin hommat näyttämötragedioihin vaihtanut kirjoittaja on yksi lajin kulmakivistä, mutta kuka? Irtovihjeenä vielä, että teoksen suomentaja on tunnustettu runoilija ja draamaklassikoiden kääntäjä.

Siis kuka kirjoitti, kuka suomensi ja, minkä teoksen? Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti. fi viimeistään 20.1. klo 12.00. Yhdelle yhä palkinto.

”Nukkukaa vain! Mitä hyödyttää jos nukutte?
Teidän ansiostanne minä käyn kunniatta
vainajien maassa. Murhasin ja kuulen
alituista herjausta manan majoillakin,
harhailen häpeässä. Sanon teille,
he syyttelevät minua armotta.
Minäkin kärsin lähimpien kammottavat teot,
eikä kukaan jumalista vihaa minun puolestani
vaikka minut teurasti äidinmurhaaja!
Katso, näe sydämellä verihaavani!
[Nukkuessa mieli kirkastuu ja näkee silmiin,
vain päivisin on tulevaisuus ihmisille tuntematon.]
Minun teille tuomiani uhreja ahmitte jo kyllin,
viinittömiä juomauhreja, hunajan ja veden lepytyksiä,
ja yön pyhiä aterioita jotka uhrasin teille
tulisella alttarilla, yksin teille, ei muille jumalille.”

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE