Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Kirkkoa käännytetään päiväkotien ovilta, kirkkohallituksen kansliapäällikkö kommentoi: Jos kehitys jatkuu, “alkaa pohdinta kirkon päiväkodeista varmasti”

“Päiväkodit sulkevat oviaan kirkolta uusien linjausten myötä – Vantaalla järjestetään opetusta, jossa Jeesuksen ja Allahin on mahduttava samaan lauseeseen” otsikoi Helsingin Sanomat tänään hätkähdyttävästi.

Uutisen mukaan päiväkotien ja seurakuntien yhteistyö päättyi monessa kunnassa kuin seinään tänä syksynä, kun Opetushallituksen laatimat uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet astuivat voimaan.

“Päiväkodit sulkivat kirkolta ovensa, koska päivitetty linjaus korostaa katsomuskasvatusta ja sitä, että kaikki uskonnot ovat uskonnottomuuden ohella tasaveroisen tutustumisen kohteena”, HS kirjoitti.

Kirkollisissa piireissä juttu herätti heti keskustelua. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kirjoitti Twitterissä, että “tähän asti evankelis-luterilainen kirkko on ollut peruskoulun ja julkisen varhaiskasvatuksen vahva tukija mutta jos uskonnonopetus tai uskonnollista ainesta sisältävä katsomuskasvatus ajetaan käytännössä nurkkaan, alkaa pohdinta kirkon päiväkodeista varmasti”.

Uuden arkkipiispan vaalissa mukana oleva Espoon piispa Tapio Luoma kommentoi ajatusta kirkon päiväkodeista kiinnostavaksi.

“Kyllä tätä kannattaa minusta selvittää. Rohkeutta tarvitaan, mutta sitäkin tarvittaessa seurakunnista löytyy”, Luoma kirjoittaa Twitterissä.

Demokraatti tavoitti kansliapäällikkö Keskitalon maanantaina kommentoimaan twiittiään.

Kerroitte, että “jos uskonnonopetus / uskonnollista ainesta sisältävä katsomuskasvatus ajetaan käytännössä nurkkaan, alkaa pohdinta kirkon päiväkodeista varmasti.” Mitä tämä pohdinta käytännössä tarkoittaisi ja sen konkretisoitumisesta seuraisi?

“Luterilainen kirkko on ollut kaikkia yhdistävän julkisen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vankimpia tukijoita. Sen taustalla on kansankirkkoajatus mutta myös se, että koulussa on ollut sijansa uskonnonopetuksella ja päivähoidossa uskontokasvatuksella. Pohdintani oli vielä periaatteellista ja liittyy siihen, että uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa tulkitaan paikoin aika jyrkästi unohtaen positiivisen uskonnonvapauden periaate. Jos tällainen tulkintamalli leviää, kasvaa paine myös kristilliseltä pohjalta ponnistaville päiväkodeille. Niitäkin sitoo tietysti varhaiskasvatussuunnitelma, mutta kun on olemassa vaikkapa luontopainotteisia päiväkoteja, niin miksei kristillinen perinne voisi olla läpäisevänä teemana jossakin päiväkodissa. Sellaista voisi periaatteessa pyörittää kirkollinen järjestö, seurakunta tai seurakuntaa lähellä oleva yhdistys.”

Mikä merkitys asialla on kirkolle? Kuinka tärkeää kirkon näkyminen päiväkodeissa on kirkolle?

Kyse on isosta ja periaatteellisesta asiasta. Kyse ei kuitenkaan ole ”kirkon näkymisestä” vaan positiivisesta uskonnonvapaudesta (vapaus uskontoon). Nyt monessa julkisuuteen tulleessa käytännön sovelluksessa ajattelua ohjaa negatiivisen uskonnonvapauden periaate (vapaus uskonnosta).

Puhutte katsomuskasvatuksen nurkkaan ajamisesta. Mitä tarkoitatte tarkemmin ja miten se mielestänne voitaisiin välttää?

“Tarkoitan sellaista varhaiskasvatussuunnitelmien yksipuolista tulkintaa, jossa esimerkiksi päiväkodin kirkkokäynnit tehdään niin hankaliksi, että niistä aletaan vähitellen luopua. Toinen aika erikoinen esimerkki on ruokarukouksen korvaaminen ruokalorulla. Ymmärrän sen, että yhdessä lausuttua ruokarukousta ei enää ole, mutta ruokaloru ei kuitenkaan taida olla ratkaisu.”

Kuinka arvioitte, miten erilliset kirkon päiväkodit edistäisivät kirkon asiaa ja asemaa yleisemmin? Oletteko huolissanne mahdollisesta eriytymisestä?

“Olen huolissani mahdollisesta eriytymisestä. Olen ollut aina yhteiskunnan peruskoulun ja varhaiskasvatuksen vahva tukija. Pointti on vain siinä, että uskonnonopetuksen jatkuva vähentäminen ja aseman heikentäminen ja uskonnollispohjaisen aineksen putsaaminen varhaiskasvatuksen katsomusopetuksesta paradoksaalisesti vahvistaa pyrkimyksiä perustaa kristilliseltä taustalta ponnistavia päiväkoteja ja kouluja. Pidän siis kehitystä kokonaisuuden kannalta valitettavana, mutta analysoin tilannetta nyt niin, että kehitys näyttää väistämättömältä.”

Opetushallituksen mukaan kirkon ja päiväkotien yhteistyötä ei ole kielletty. Joissakin päiväkodeissa uutta ohjeistusta on kuitenkin tulkittu kategorisesti. Näettekö vielä “sovinnon” mahdollisuutta?

“Opetushallituksen ohjeiden kanssa voitaisiin hyvin elää. Ongelmana ovat paikalliset äkkiväärät tulkinnat ja ”seurakunnalle porttikielto päiväkotiin” tyyppiset otsikot. Opetushallituksella on myös mahdollisuus tarkentaa ohjeistusta nähtyään, että seurakuntien ja päiväkotien yhteistyö näyttää käytännössä vaikeutuvan tavalla, joka ei liene ollut ohjeistuksen tarkoitus.”

Elokuun alussa tuli voimaan uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirja, joka muuttaa kuntien ja seurakuntien yhteistyötä. Päiväkodeissa annetaan vastedes katsomuskasvatusta, johon ei kuulu minkään seurakunnan sanan julistaminen. Tekeillä Opetushallituksessa ovat ohjeet katsomuskasvatuksesta. Yhteistyötä seurakuntien kanssa ei olla kieltämässä.

”Ylilyöntejä on tapahtunut”, sanoo Opetushallituksen yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Jorma Kauppinen HS:lle.

Silti enää ei voi tehdä niin kuin aina ennen on tehty.

“Kasvatuksen lähtökohta on sitoutumattomuus, ja päiväkodin on huolella mietittävä, millainen sisältö ajaa tätä tavoitetta. Toisaalta moni seurakunnan tilaisuus voi sopia kaikille, kunhan sisältö on sopiva.”

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE