Työmarkkinat
21.4.2020 07:48 ・ Päivitetty: 21.4.2020 07:48
Kiukku tukirahoista nousi viikonloppuna – Järjestöpomo: Tämä paljastaisi jo hakemusvaiheessa, mitkä yritykset ovat todella tuen tarpeessa ja mitkä taas eivät
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ottaa kantaa yritystuista käytävään keskusteluun blogissaan. Palolan mukaan yhteiskunnan vastikkeetonta tukea on aina mietittävä erittäin tarkasti. Hän sanoo, että perustelujen rahan myöntämiselle on oltava yhdenmukaiset ja aukottomat.
Palola pohtii, voisiko yksi vaihtoehto olla yrityksen pääomittaminen. Hän katsoo, että pääomittamista tulisi harkita ainakin silloin, kun tuen määrä on rahallisesti merkittävä suhteessa yrityksen liikevaihtoon.
– Pääomittaminen karsisi jyvät akanoista. Se paljastaisi jo hakemusvaiheessa, mitkä yritykset ovat todella tuen tarpeessa ja mitkä taas eivät. Jos apu ei ole todella tarpeen, yritys tuskin haluaa siirtää päätösvaltaa – edes osittain – valtiolle, Palola kirjoittaa.
Yritykset voivat hakea tukea koronaepidemian aiheuttamaan taloudelliseen ahdinkoonsa Business Finlandilta ja ely-keskuksilta. Yli viisi henkeä työllistävät yritykset voivat hakea rahallisesti merkittävämpää tukea Business Finlandilta ja pienemmät yritykset puolestaan rahallisesti vaatimattomampaa tukea ely-keskuksilta.
Palola viittaa blogissaan Suomen Kuvalehden artikkeliin, jonka mukaan suurin osa Business Finlandin tähän asti myöntämistä tuista näyttää menneen it-alan ohjelmisto- ja konsulttiyhtöiille sekä liikkeenjohdon konsulttiyhtiöille, viestintätoimistot mukaan lukien.
”Tässä on kyse samasta asiasta kuin lomautetuksi tai työttömäksi joutuneen toimeentulossa.”
Palola pitää mielenkiintoisena, että paljon työllistävän majoitus- ja ravintola-alan osuus tukieuroista on vain noin viisi prosenttia ja alan yritysten tekemien hakemusten hylkäysprosentti on keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Hylkäysten perusteluiksi on mainittu muun muassa se, että rahoitettavan toiminnan pitää olla bisneksen kehittämistä. Rahoitusta ei ole tarkoitettu yrityksen perustoiminnan pyörittämiseen.
Lisää aiheesta
– Business Finland on tukieuroja päättäessään toiminut varmasti voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Nyt olisi ehkä syytä pohtia, onko se oikea taho myöntämään tukia elinkeinotoiminnalle ja yrityksille koronakriisin kaltaisessa poikkeustilanteessa, jossa on yksinkertaisesti kysymys yritysten eloon jäämisestä, Palola kirjoittaa.
Palola muistuttaa, että monien yritysten liiketoiminnan keskeydyttyä sisään tuleva rahavirta on pysähtynyt kuin seinään, mutta toiminnan kulut jatkavat juoksuaan entiseen malliin.
– Tässä kohtaa kuvittelisi maalaisjärjen sanovan, että rahaa on nopeasti saatava yrityksen hengissä pitämiseen, toiminnan pyörittämiseen ja ihmisten työllistämiseen – ei akuutissa tilanteessa yrityksen toiminnan suunnitteluun, bisneksen kehittämiseen, uutuustuotteisiin tai selvityksien tekemiseen keskellä ennenkokematonta kriisiä.
Palolan mukaan yritystoimintansa lopettamista harkitsevan tai muuten kohtuuttomasti koronakriisin vuoksi kärsimään joutuvan yrittäjän pitää olla oikeutettu yhteiskunnan tukeen.
– Tässä on kyse samasta asiasta kuin lomautetuksi tai työttömäksi joutuneen toimeentulossa, kun palkka ei enää tule tilille, mutta rahaa jokapäiväisen leipään ja asumiseen tarvitaan, Palola vertaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.