– Kuitenkin kaikilla, joilla on koronatautiin sopivia oireita tai epäily tartunnoista, on oltava jatkossakin mahdollisuus päästä testiin, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotustilaisuudessa.

Kiurun mukaan testaus- ja jäljityskapasiteettia ei viedä nopeasti alas. Tavoitteena on yhä, että testiin pääsee vuorokaudessa ja että testitulos valmistuu vuorokaudessa. Testauskapasiteetti pidetään korkealla myös mahdollisten uusien epidemia-aaltojen vuoksi.

Koronatestejä tehdään jatkossa ensisijaisesti rokottamattomille, jotka ovat altistuneet virukselle ja joilla on oireita. Toinen testaamisen kohderyhmä ovat rokottamisen jälkeenkin vakavalle infektiolle alttiit ihmiset.

Terveydenhuollon henkilökuntaa halutaan irrottaa muuhun

Uutta linjausta perustellaan muun muassa sillä, että nykyisen testaus- ja jäljityskapasiteetin ylläpito kuormittaa merkittävästi terveydenhuoltoa.

Ministeri Kiurun mukaan tavoitteena on, että terveydenhuollon henkilökuntaa vapautuu erikoissairaanhoitoon ja kiireettömään hoitoon.

Kiurun mukaan testaus sitoo kapasiteettia paitsi näytteidenotossa myös laboratoriossa, joissa käsitellään PCR-testejä.

Kiurun mukaan tietyillä alueilla koronaviruksen diagnosoimiseen käytetään saman verran resursseja kuin kaikkeen muuhun diagnostiikkaan yhteensä.

Ulkomailta Suomeen saapuvalta edellytetään yhä koronatestiä, mikäli hänellä ei ole kahta rokotusta tai määräaikana sairastettua koronatautia.

Antigeenitestit mahdollisesti laajempaan käyttöön

Päivitetyssä testaus- ja jäljitysstrategiassa arvioidaan myös antigeenitestien laajemman käytön mahdollisuutta, kertoi johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä tiedotustilaisuudessa.

Tarkoitus on myös ohjeistaa väestöä kotitestien käytössä.

Kotitestien perusteella ei voi esimerkiksi asettaa karanteeniin, vaan positiivinen tulos on varmistettava PCR-testillä, huomautti koronatestausvalmiuden kansallisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja, johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.

– Karkeassa omaehtoisessa seulonnassa kotitesti voi kuitenkin olla hyvinkin tehokas työkalu, Pietilä sanoi.

Pietilän mukaan koronatestaus on noussut varsin poikkeuksellisen asemaan yhteiskunnan pyörien pyörimisen takaajana. Hän loi katseen siihen aikaan, kun koronapandemia on pääosin selätetty.

– Nähdäkseni tulisi olla niin, että koronatesti muodostuu yhdeksi diagnostiseksi testiksi kaikkien muiden joukossa, Pietilä kuvaili.

Tällöin testin käytöstä päättäisi lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.

Testimäärissä laskua muutoksia tehneillä alueilla – syitä voi olla useampi

Useilla alueilla on jo aiemmin tehty päätöksiä testauksen kohdentamisesta.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ohjeisti vajaat kolme viikkoa sitten, ettei kahdesti rokotettujen lieväoireisten tarvitse hakeutua koronatestiin. Suositus ei koske tartunnalle altistuneita ihmisiä eikä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä.

Testaustarve on ollut Pirkanmaalla heinäkuun jälkipuoliskolta alkaen todella suurta ja kapasiteetti on ollut “aika äärirajoilla”, kertoo koronatestejä alueella tekevän Fimlabin palvelujohtaja Anu Mustila.

Koulujen ja päiväkotien alkamisen jälkeen lasten ja kouluikäisten testattavien määrä on selvästi lisääntynyt.

Testausmäärät myös pysyivät korkeana vielä viime viikon lopulle saakka.

– Nyt ihan tässä viime päivinä näkyy selvemmin, että testausmäärät ja näytteenottomäärät lähtevät putoamaan, Mustila sanoo.

Ei kuitenkaan voi tietää, mikä tilanne olisi ollut ilman suosituksen muutosta, hän huomauttaa.

– Mikäli tällaista linjausta ei silloin kolmisen viikkoa sitten olisi tehty, tilanne olisi voinut olla vielä paljon hurjempi.

Vastaava linjaus testauksesta tehtiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä pari viikkoa sitten. Sielläkin testausmäärät ovat uuden linjauksen jälkeen pudonneet.

Elo-syyskuun vaihteen huippumääristä on palauduttu kevään tasolle. Näytteitä otetaan nyt suunnilleen 1 500 päivässä, kun pari viikkoa sitten päivittäinen määrä oli 2 000.

Vs. johtajaylilääkäri Terhi Nevala arvioi, ettei testauksen muutos ole ainoa lukuihin vaikuttanut asia.

– Toinen iso asia on se, että suuret yleisötapahtumat ovat loppukesältä ohi. Ne yleensä aina aiheuttivat testauksen lisääntymistä, kun tuli tartuntaketjuja ja altistumisia.

Testimäärän pienenemisen ansiosta näytteiden vastausviiveet ovat hävinneet ja tartunnanjäljitys nopeutunut, Nevala kertoo.

Positiivisten näytteiden osuus kaikista testeistä on Pohjois-Pohjanmaalla nyt hieman alle kaksi prosenttia, kun korkeimmillaan se oli elokuussa kolmisen prosenttia.

Pirkanmaalla puolestaan positiivisten testien osuus on viime viikon aikana hieman noussut, kertoo sairaanhoitopiirin viestintäjohtaja Elina Kinnunen tekstiviestitse.

Maiju Ylipiessa, Emmi Tilvis – STT