Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) pitää paraikaa asiasta tiedotustilaisuutta sosiaali- ja terveysministeriössä Helsingissä.

Tällä hetkellä osa ihmisistä joutuu jonottamaan kiireettömään hoitoon jopa viikkoja. Palvelut eivät aina toimi yhteen, jolloin asiakkaan tilanne ja palvelutarve eivät hahmotu kokonaisuutena.

Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat, kun ongelmiin ei päästä puuttumaan ajoissa.

Kiuru sanoi tänään tiedotustilaisuudessa, että sosiaali- ja terveydenhuollon isoimpia kysymyksiä on, miten peruspalveluita pitäisi vahvistaa.

Rinteen hallitus tekee sote-uudistusta siirtääkseen hoidon painopistettä perusterveydenhuoltoon paljon rahaa vievästä erikossairaanhoidosta.

Perusterveydenhuollon uudistamisen yhteydessä 7 päivän hoitotakuusta lanseerataan oma lainsäädäntöesitys. Sitä tehdään ministeriössä jo tällä hetkellä. 7 päivän hoitotakuu koskee myös sosiaalipalveluita.

Tällä hetkellä lääkäriin pääsyä voi joutua odottamaan viikkoja. Kiuru muistutti, että viikossa pääsee silti lähes 43 prosenttia lääkäriin.

– Nykyrahallakin alle puolet pystyy järjestämään tällaisen hoitotakuun.

Toinen ongelma hoitoon pääsyn hitauden lisäksi on se, että painopiste on mennyt yhä enemmän erikoissairaanhoitoon. Esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmia hoidetan yhä enemmän erikoissairaanhoidossa. Määrä on 8-kertaistunut 1990-luvun puolivälistä.

– Perusterveydenhuollon toiminta ei ole meillä niin vankkaa kuin pitäisi olla.

Tulevaisuuden sote-keskuksessa olisi tarjolla myös erikoislääkärien konsultaatiota. Myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan satsattaisiin perustasolla.

– On yksi paikka, josta pääsee hoidoon piiriin, josssa otetaan koppi, Krista Kiuru kuvaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi, että Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -uudistus pyrkii viiteen tavoitteeseen. Ne ovat tutkimuksen parempi laatu, toimivat ja yhteensovitetut palvelut, palvelujen yhdenvertaisuus, painotus ehkäisevään ja ennakoivaan työhön sekä kustannusten nousujen hallinta.

Viimeisin tavoite ei ollut hallitusohjelmassa. Varhila kertoi, että se on lisätty ministerin kanssa sopien tavoitteeksi virkamiesten toimesta.

Palvelujen parantamisessa pyritään samaan myös ehkäisevät psykososiaaliset pavelut kaikille ikäryhmille ja kehittämään kotipalveluja, perhetyötä sekä kotisaattohoitoa.

Kustannuksista Varhila sanoi, että jos muut tavoitteet saadaan toteutettua, myös kustannuksien kasvua voidaan hillitä. Painotuksen siirtäminen ennaltaehkäisyyn vähentää raskaiden palvelujen tarvetta ja hillitsee kustannusten nousua.

Sote-palvelut hallitus aikoo viedä 18 maakuntaan ja 15 yhteistoiminta-alueelle. Myös pelastustoimi liitetään samaan rakenteeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut sote-uudistuksen johtoryhmän, joka toimii Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman ohjausryhmänä.

Ohjelman operatiivisesta toimeenpanosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Maakuntien kehittämis- ja käyttöönottohankkeiden rahoitus toteutetaan valtionavustuksina. Ensimmäinen valtionavustushaku pyritään avaamaan vuoden 2019 aikana.

Valtionavustushankkeiden hakijana ja hallinnoijana on jokin alue maakuntien kuntien yhdessä sopima kunta tai kuntayhtymä.

– Se ei tarkoita sitä, että yksi taho tekee sitä, vaan kehittämistyötä tehdään alueellisesti eri kuntien alueella, STM:n osastopäällikkö Pasi Pohjola tarkentaa.

Käytettävissä olevan rahoituksen kokonaissumma on noin 70 miljoonaa euroa vuonna 2020. Kehittämistoimet mahdollistetaan kaikilla alueilla, mutta kriteerien on täytyttävä, jotta rahaa voidaan myöntää.

Hankkeiden ensimmäinen haku alkanee joulukuun puolivälissä ja hankkeet lähtevät käyntiin ensi keväänä.

Lue lisää: Kiuru: Esitys 7 päivän hoitotakuusta tulossa jo eduskunnan syysistuntokauden lopulla