Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kiuru palasi ryminällä töihin – linjasi heti monesta asiasta, varoitus työvoimapulan vaaroista: “Joudumme rammaksi ankaksi”

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Krista Kiuru palasi tänään perhe- ja peruspalveluministeriksi. Kiurun perhevapaan aikana ministerinä toimi Aki Lindén.

Krista Kiuru (sd.) palasi tänään perhevapaalta perhe- ja peruspalveluministeriksi. Heti iltapäivällä oli vuorossa mediatilaisuus.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Kiurulta kysyttiin muun muassa hyvinvointialueiden rahoituksesta. Viime aikoina esillä on ollut eritoten HUS-yhtymän tilanne, jossa on suunniteltu massiivisia säästötoimia.

Kiuru totesi, että jo etukäteen on ollut tiedossa, että hyvinvointialueiden käynnistyessä rahasta on tiukkaa. Kiurun mukaan Uudellamaalla painaa hoivavelka, jota on syntynyt hoitajalakosta ja koronasta.

2023 hyvinvointialueiden rahoitus on yhteensä noin 22,5 miljardia euroa. Rahoituksen pohjana on kuntien vuoden 2022 talousarviotietojen mukaiset siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannukset, joiden taso on noin 21,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa yhteensä noin 1,3 miljardia euroa vuodesta 2022.

Rahoituksen kasvusta huolimatta Kiurun mukaan on syytä käydä keskustelua, miten hoivavelkaan vastataan.

MINISTERIN PERHEVAPAAN aikana hallitus päätti porrastaa hoitajamitoitusta siten, että ensi huhtikuussa tuleekin voimaan 0,65 hoitajan mitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa ja vasta vuoden lopulla aiemmin tavoiteltu 0,7.

Kiuru ei lähtenyt tätä päätöstä arvioimaan.

– Minun tapoihini ei kuulu se, että vatkaan asioita, joista on jo päätetty. Tältä osin lähden siitä, että tässä hallituksessa viedään tämän hallituksen päätöksiä eteenpäin. Olen iloinen kuitenkin siitä, että viivästyksestä huolimatta hoitajamitoitus tosiasiassa tapahtuu ja toteutuu ensi vuonna ja tästä aikataulusta on pidetty kiinni.

Toisaalta Kiuru myös painotti, että on tärkeää, että annetaan luotettavaa viestiä valtion toiminnasta.

Hän kertoi tavanneensa juuri hoitajaliittojen Tehyn ja Superin sekä JHL:n edustajia.

– Heille olennaisinta on tietää, että me luomme luottamuksella sen näkymän, mihin suuntaan ollaan menossa…Siksi on tärkeätä, että tästä pitkästä tavoitteesta, joka myös hallitusohjelmaan laitettiin, pidetään kiinni, Kiuru totesi.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kiitteli tuoreeltaan Kiurua tapaamisesta Twitterissä.

Artikkeli jatkuu tiivin jälkeen…

KIURU OTTI kantaa myös hoitajavajeeseen.

– Tällä hallituskaudella olemme huomanneet aivan varmasti, että hoitajapula on ollut melkoinen nimenomaan tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon puolella vanhuspalveluissa. Mutta hyvin vähän otettiin vakavasti sitä, että tämä tauti saattaa levitä. Nyt on niin, että koko sosiaali- ja terveydenhuollossa on tällä hetkellä liian vähän hoitajia.

Kiuru aikoo keskustella hoitajapulasta ja sen ratkaisemisesta työntekijäjärjestöjen ohella myös työnantajapuolen kanssa.

– Me olemme sellaisessa tilanteessa, että työvoimapula saattaa yllättää meidät niin, että joudumme rammaksi ankaksi ja tätä estämään pitäisi saada esitettyä toimenpiteitä.

Kiurun mukaan hoitajapulaan on olemassa selkeät lääkkeet.

– Ei tämä nyt niin vaikea ongelma ole kuitenkaan ratkaistavaksi, viheliäinen kylläkin. Palkkaus, työolot ja johtaminen ovat kaikki kolme avainasioita, joita on saatava kuntoon. Muun muassa työnjakokysymyksissä on päästy Kiurun mielestä liian vähän eteenpäin.

KIURUN OLLESSA perhevapaalla koronakuolleisuus äityi Suomessa aiempaa korkeammaksi omikron-muunnoksen levittyä.

– Meillä kuoli suhteessa Euroopankin lukuihin todella paljon ihmisiä kevään aikana. Totta kai mietin silloin, että onko tämä tosiasia otettu huomioon myöskin käytännön toimien osalta, Kiuru sanoi medialle.

Kiuru totesi, että hallituksen koronaministerityöryhmä kokoustaa ensi viikolla. Hän myös muistutti, että loppukesään nähden koronapotilaiden määrä sairaalassa on jälleen kasvanut.

Kiuru pohdiskeli, millä tavalla koronatilanteen hoitamisessa pitäisi toimia etupainotteisesti.

– Itse olen kiinnittänyt esimerkiksi siihen huomiota, että rokotustilanne voisi olla parempikin. Voi sanoa, että kun sitä katsoo kotisohvalta kansalaisena, kyllä tässä ihmetyttää, mihin kategoriaan sitä kuuluu ja minkälaista rokotusta tässä voi saada ja harkita.

TERVEYDEN JA hyvinvoinnin laitos sai heti kättelyssä ministeriltä palautetta.

– Toivoisin THL:ltä, että hyvin nopeasti nyt selvennettäisiin ohjeistuksia ja otettaisiin vakavasti se, että niin monet suomalaiset todella haluaisivat rokotetta suojatakseen itseään ja läheisiään. Erityisesti huoleni on yli 65-vuotiaiden osalta, millä tavalla heillä olisi yhtäläinen oikeus myöskin saada tämä rokote. On myös muistettava, että hoitajien tilanne on otettava huomioon. Hoitajajärjestöt ovat toivoneet, että he voisivat saada jo koronarokotuksia. On syytä nyt todella nopeasti tarkastaa ohjeistuksia ja miettiä, millä tavalla rokotepolitiikassa voidaan ottaa huomioon se, että suojaudumme syksyä varten. Nyt on turha kolmatta kertaa sanoa, että ei huomattu varautua, Kiuru sanoi.

Kovia sulkutoimia Kiuru ei tällä hetkellä näe horisontissa, vaikka pitääkin sairaaloiden tilannetta koronakuormittavuudessa vakavana.

Koronasulkuja hän ei toisaalta sulkenut kokonaan poiskaan:

– Kukaan meistä ei tiedä, minkälaisia koronavirusvariantteja vielä tulee ja voisiko tällainenkin todella paha tilanne olla jälleen edessä.

KRISTA KIURU on loppusuoralla mukana kisaamassa Porin kaupunginjohtajuudesta.

Hän kertoi olevansa tosimielellä liikkeellä.

– Kysymys on omasta kotikaupungistani.

Myös ministerin paikalle on hänen mukaansa mukava palata.

– Etäisyys tekee kaikille ihmisille välillä hyvää. Itsekin olen ajatellut, että olen ollut varsin työorientoitunut ihminen, ehkä sellainen weberiläinenkin työetiikan kannalta. Ajattelen kuitenkin, että kyllä tässä prioriteetit monella tapaa muuttuvat. Jokainen tunti on tärkeä ja haluan käyttää ne niin, että niistä on erityinen hyöty. Toinen, joka on erityisesti vahvistanut sielunmaisemaa on se, kuinka suuri onni ja autuus perheministerin on sanoa, että kyllä äitiys on tässä yhteiskunnassa hieno ihme. Se ei ole itsestäänselvyys. Se on kauneinta, mitä suomalaisille voi tapahtua, että saa olla jonkun lapsen isä tai äiti- Minä olen siitä todella iloinen, että minunkin kohdalleni tällainen ihme vielä kävi.

– Samaan aikaan olen kotona monesti miettinyt, kuinka etuoikeutettu olen. On tullut jopa hieman sellainen tunne, että samaan aikaan olen ollut myös hyvin surullinen niiden puolesta, jotka eivät ole vielä tätä ihmettä päässeet kokemaan. Sen takia suomalaisella perhepolitiikalla on tilaa tähänkin syksyyn. Me voimme vielä yhdessä miettiä, miten saisimme paremmin vastattua hallitusohjelmatavoitteeseen. On aivan selkeästi kirjattu hallituksen lähtevän siitä, että pystyisimme tukemaan ihmisiä kohti toivottua lapsilukua.

Kiurulta tiedusteltiin myös, aikooko hän lähteä eduskuntavaaliehdokkaaksi, jos Porin kaupunginjohtajuus ei tärppää.

– Kyllä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE