– Lupaukset lopettaa suomalaisen sivistys- ja osaamistason leikkaus petettiin heti, kun vaakakupissa oli jotakin kokoomukselle, keskustalle ja perussuomalaisille tärkeämpää. Voi hyvin sanoa, että suomalaisen osaamistason tietoisella laskulla hallitus pystyy rahoittamaan esimerkiksi yllättävän jakovaran, kuten suurituloisten verojenkevennykset, kaikkein varakkaimpien perintöveron laskun ja suomalaisen maatalouden lisätuen. Moni on jo ehtinyt ihmetellä, mistä rahat saatiin vaikeina aikoina kokoon.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset päätettiin kaikesta kaunista puheesta huolimatta imuroida osaksi hallituksen jakovaraa.

– Lupauksista huolimatta kilpailukykysopimuksen vaikutukset eivät ole jäämässä kustannusneutraaleiksi kunnille ja monille muille koulutuksen järjestäjille. Olen pettynyt siihen, että hallitus päätti kaverikapitalismia noudattaen jättää kompensoimatta kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Hallitus päätti, että esimerkiksi yliopistot, ammattikorkeakoulut ja yksityiset koulutuksen järjestäjät eivät saakaan kilpailukykysopimuksen tuomia työnantajamaksujen helpotuksia käyttöönsä. Näin kiky-sopimus vaikuttaa suoraan valtionosuuksiin opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa siten, että yliopistoilta lähtee 13,9 miljoonaa ja ammattikorkeakouluilta 6,9 miljoonaa.

– Säästöjä tulee ensi vuoden budjetissa jo tiedossa olevat hallitusohjelman mukaiset 190 miljoonaa euroa, mutta ennakkotiedoista poiketen kokonaissäästöt näyttävätkin nousevan yhteensä peräti 225 miljoonaan siksi, että kustannusjaon tarkistuksen myötä määrärahoista vähennetään 20 miljoonaa ja kilpailukykysopimuksen tuomaa etua, noin 15 miljoonaa, ei annetakaan ammatilliselle koulutukselle. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelma ja lähes koko nuorisotakuu ajetaan alas, vaikka hallitus nimeää nämä juuri toimiksi, millä työllisyyttä parannettaisiin. Kun huomioidaan myös ammatillisen työvoimakoulutuksen painotusten muutokset, todellisuudessa nuorten ja aikuisten mahdollisuus päästä ammatilliseen työvoimakoulutukseen kapenevat entisestään.

Kiuru arvostelee hallituksen tapaa tiedottaa koulutusleikkauksista vähitellen ja salaillen. Ihmeellistä salailua liittyy erityisesti kiky-sopimuksen kuntavaikutuksiin. Summat ja tulkinnat ovat viime päivinä vaihdelleet. Yllätys oli suuri, kun hallitus ilmoitti, kiky-vaikutukset jäävät kunnille kustannusneutraaleiksi.

– Jo seuraavana päivänä budjettiriihestä selvisi, että kunnat eivät jääkään ilman tappiota kiky-sopimuksen johdosta, sillä perjantai-iltana valtiovarainministeriön sivuille ilmestyi materiaalia, jossa kerrotaan tarkemmin kiky-vaikutuksista kuntatalouteen. Valtiovarainministeriön tietojen mukaan kiky-vaikutusten leikkaukset kuntatalouteen laskevat kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia vähintään 90 miljoonaa euroa. Kiuru arvioi, että tästä varhaiskasvatuksen ja peruspalveluiden osuus on 28 prosenttia. Näin lisäleikkauksia on luvassa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen tämän viikkoisten päätösten jälkeen.

Kiurun mukaan on erikoista, että koulutuksen kentällä joudutaan arvuuttelemaan päivästä toiseen todellisia leikkaussummia koulutukseen. Pettymyksen määrä suomalaisessa opettajakunnassa on ollut suuri, kun suurelle yleisölle paljastui, että Sipilän hallituksen haluamat julkisen sektorin palkanleikkaukset eivät hyödytäkään oppilaitosten talousarkea, eivätkä lisää tuottavuutta. Vaikka koulutusväki uskoi kiky-sopimuksella parantavansa työpaikkansa tuottavuutta, tosiasiassa palkanalennusten tuoma hyöty meneekin kiky-sopimuksen tavoitteista poiketen hallituksen pottiin. Olisi ollut vähintään oikein, että tällainen vedätys olisi ollut etukäteen tiedossa, Kiuru toteaa.

– Hallituksen on syytä panna tiedotus kuntoon. Monet esimerkit osoittavat, ettei koulutuksesta jo leikattuja summia näytä hallitsevan kukaan. Olisi reilua ja oikein, että valtiovarainministeriön sivuilla kerrottaisiin välittömästi, millaisia leikkauksia kikyn johdolla todella tehdään koulutukseen tarkkoine summineen. Lisäksi vallan on salattu se, että vuoden 2017 jälkeen kiky-vaikutukset moninkertaistuvat, kun ne lasketaan vuosille 2018–2020. Olisi vähintään korrektia kertoa kuntatyöntekijöille, miten tulevina vuosina työllisyys- ja kasvusopimus uhkaa muuttua hallituksen yksipuolisessa tulkinnassa työttömyyssopimukseksi.