Presidentin kansliasta kerrottiin aiemmin tänään STT:lle, että Ukrainasta ei ole oltu yhteydessä presidenttiin tai presidentin kansliaan Hornet-asiassa. Kanslia lisäsi sähköpostivastauksessaan, että materiaalipyynnöt kulkevat perinteisesti puolustushallinnon kautta.

Helsingin Sanomat uutisoi eilen, että sen tietojen mukaan Ukraina on esittänyt Suomelle pyynnön hävittäjiä koskevista kolmenvälisistä keskusteluista, joissa olisi mukana myös Yhdysvallat.

Lehden mukaan pyyntö keskusteluista on reaktio pääministeri Sanna Marinin (sd.) Ukrainan-vierailullaan aiemmin tässä kuussa esittämiin kommentteihin.

– Ensin se, että mitä apua voidaan välittömästi Ukrainalle antaa, mitä voidaan tämän kevään Ukraina-selvityksessä antaa ja sen avun puitteissa muun muassa EU:n ulkoministerit tekivät maanantaina päätöksen näistä yhteisistä ammushankinnoista, mutat myöskin siitä, että ammusvarastot saadaan liikkeelle ja pyritään sitten tehostamaan ammusten tuotantoa koko Euroopan tasolla.

Haaviston mukaan nämä toimenpiteet vaikuttavat tähän kevääseen ja vuoteen.

– Jotkut maat ovat myös antaneet omia Mig-tyyppisiä hävittäjiään tai luvanneet niitä, jotkut näistä lupauksista ilmeisesti jo tänä keväänä konkretisoituvat.

Toinen keskustelu koskee Haaviston mukaan sitä, miten Ukrainan puolustusvoimat voidaan tulevaisuudessa rakentaa.

– Siellä tietysti voidaan miettiä erilaisia nykyisiä tulevaisuuden asejärjestelmiä. Tätä keskustelua hallituksen piirissä ei ole millään tavalla käyty, koska puhutaan vuosien, vuosia eteenpäin olevista kysymyksistä.

Haavistolta kysyttiin myös henkilökohtaista kantaa siihen, tuleeko Ukraina saamaan modernimpaa kalustoa kuin Migit ovat.

– Tähän on vaikea ottaa mitään muuta kantaa kuin tällaiset sotilas-teknisten asiantunjoiden kanta, joka tietysti pohjaa siihen, että tällaisia uusien asejärjestelmien käyttöönotto vie aikaa. Ei ole kysymys vain pilottien koulutuksesta vaan huoltoketjuista ja tämäntyyppisistä.

– Sitten olen tietysti sen tiedon varassa, mitä Suomen asejärjestelmistä tiedän, että meillä on laskettu nykyisten Hornetien käyttöikä. Ollaan laskettu, miten ne toimivat käyttöikänsä päähän ja sen jälkeen niissä on ehkä aika vähän lahjoitettavaa.

Muiden maiden tilanteesta esimerkiksi F16-mallien osalta Haavisto ei osaa omien sanojensa mukaan sanoa.

– Siitä ei eurooppalaisten ministerien kanssa ole käyty keskustelua. Se mitä tiedämme ovat nämä Mig-lahjoitukset.

PRESIDENTTI Sauli Niinistö sanoi jo eilen illalla MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, ettei Ukrainasta ole ainakaan oltu häneen itseensä yhteydessä Horneteihin liittyen.

Presidentiltä kysyttiin myös Marinin väläyttämien Hornet-keskusteluiden mahdollisuudesta, ja Niinistö painotti, että keskustelua voidaan käydä mistä tahansa.

-  Jos joku haluaa keskustella, niin keskustellaan. Ei siinä mitään ongelmaa ole, hän sanoi haastattelussa, joka esitettiin ennen Helsingin Sanomien jutun julkaisua.

Niinistö alleviivasi, että keskustelujen käymiseen riittää vielä aikaa, sillä ensimmäinen erä Horneteja poistuu käytöstä aikaisintaan kahden tai kolmen vuoden päästä. Niinistö arvioi, että tuossa kohtaa käytöstä poistetaan koneiden joukosta heikoimpia.

Niinistö ei liputtanut ajatukselle, että Suomesta lähdettäisiin lähettämään toiminnassa olevia koneita, joille on tarvetta kotimaassa.

-  En ole mukana missään sellaisessa, missä vaarannetaan Suomen puolustuskykyä, hän sanoi.