Asianajajaliiton mukaan Lampela on menetellyt toistuvasti hyvän asianajajatavan vastaisesti. Hän on saanut aiemmin useita huomautuksia Asianajajaliitolta. Viimeinen niitti liitolle oli Lampelan tuomio naisystävänsä pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta.

Lampela piti erottamispäätöstä kohtuuttomana ja valitti siitä hovioikeuteen. Lampela katsoi, että erottaminen oli liian ankara rangaistus, sillä liitosta erotettu ei voi hoitaa oikeudenkäyntiasioita tuomioistuimissa.

– Vireillä olevat toimeksiannot edellyttivät oikeudessa esiintymistä, joten erottaminen merkitsi Lampelalle hänen elinkeinotoimintansa lopettamista, Lampelan valituksessa muun muassa todetaan.

Oikeus kuitenkin hyväksyi liiton perustelut siitä, että Lampelan menettely oli omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa.

Valvontalautakunnan ratkaisusta on mahdollista hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Asianajajaliiton mukaan liitosta erottaminen on poikkeuksellinen menettely, jonka perusteena ovat vakavat rikkomukset tai laiminlyönnit.

Liiton valvontayksikön päällikkö Pia Kauppinen kertoi STT:lle tammikuussa, että tapauksia on vuosittain nollasta kahteen tai kolmeen.

Asianajajaliitosta erotetun kielto hoitaa oikeudenkäyntiasioita ei ole elinikäinen. Oikeudenkäyntiavustajan luvan voi saada takaisin kolmen vuoden kuluttua erottamisesta. Asianajajaliiton jäsenyyttä voi hakea uudestaan aikaisintaan kolmen vuoden päästä.

Asianajajaliitosta erotettu voi hoitaa sellaisia tehtäviä, jotka eivät liity oikeudenkäynteihin. Hän voi esimerkiksi tehdä perunkirjoituksia.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN