Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kohuraportti nostatti myrskyn – näin säätiöpomo vastaa arvosteluun: “Ilmeinen väärinymmärrys”

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Lauri Finér ja Ralf Sund kertoivat raportista Sorsa-säätiön tilaisuudessa Helsingissä.

Keskustelu Kalevi Sorsa -säätiön raportin ympärillä jatkuu.

Rane Aunimo

Demokraatti

Säätiön eilen julkaistun raportin mukaan valtiovarainministeriön arvioihin hallituksen toimien työllisyysvaikutuksista liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Paras arvaus? -raportissa arvioidaan, että hallituksen päätösten työllisyysvaikutukset voivat olla murto-osa verrattuna ministeriön arvioihin.

Raportista syntyi kiistaa jo sen esittelytilaisuudessa, kun valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila torjui raportin väittämiä.

Hän muun muassa kysyi raporttiin viitaten, onko arvioiden tekeminen tarkoituksenmukaisesti pessimistisillä oletuksilla parasta mahdollista tietoa.

– On ihan mahdollista, että meidän arviot ovat pessimistisiä, on myös mahdollista, että ne ovat optimistisia, mutta minä uskon, että ne ovat realistisia, Mattila sanoi.

Mattila julkaisi myöhemmin päivällä asiasta myös lavean blogikirjoituksen VM:n sivuilla.

Raporttia sivuttiin niinikään puoluejohtajien debatissa Ylen A-studiossa, jossa pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) suhtautuivat siihen penseästi.

Lisää aiheesta

SORSA-säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér palasi hänkin raporttiin ja sen herättämään keskusteluun omassa kirjoituksessaan vielä torstain aikana.

Hänen mukaansa VM:n kritiikki ei osu maaliinsa.

– Ensiksi on syytä korjata kolumnin ilmeinen väärinymmärrys. Mattila epäilee kirjoituksessaan, että raportissa kritisoitaisiin lakiesitysten vaikutusarviointien tarkoituksenmukaisuutta yleisesti. Raportti kuitenkin nimenomaan nostaa esiin sen, miten tärkeää vaikutusarviointi on ja miksi se pitää ottaa vakavasti.

Finérin mukaan Mattila antaa myös ymmärtää, että raportin sisältö olisi ristiriidassa tutkimuskirjallisuuden ja muiden asiantuntijoiden näkemysten kanssa.

– Työllisyysvaikutusarvioihin liittyvä epävarmuus ja sen parempi huomioiminen politiikassa on kuitenkin nostettu esiin esimerkiksi useissa työllisyysvaikutuksia tutkineiden tutkijoiden kannanotoissa.

Mattilan arvosteluun säätiön raportin pessimistisyydestä Finér vastaa viittaamalla raportin toisen kirjoittajan sanoihin.

– Kuten Ralf Sund toteaa, raportin tarkoitus ei kuitenkaan ole ”esittää väitettä oikeasta työllisyysvaikutuksesta vaan ennen muuta osoittaa, miten suuri epävarmuus käytettyihin vaikutusarviolaskelmiin liittyy jopa lyhyellä aikavälillä”.

Finérin mukaan raportin viestiä kannattaakin lukea tästä näkökulmasta: jo varsin pienet muutokset työllisyyslaskelmien oletuksissa muuttavat tulosta olennaisesti.

– Samalla ne voivat viedä pohjan hallituksen tavoitteilta sopeuttaa julkista taloutta. Jos lisätyöpaikkoja syntyy 13 000 hallituksen tavoitteleman 100 000:n sijaan, Orpon hallitus joutuu hylkäämään toiveensa siitä, että lisätyöpaikat kaventaisivat alijäämää kahdella miljardilla eurolla.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE