-  Puhumme muutamasta yksittäistapauksesta. Kyse on ollut aivoverenvuodosta ja aivovaltimoiden supistumistilan seurauksena syntyneestä aivoverenkiertohäiriöstä, sanoo STT:lle Husin Meilahden sairaalan neurologi Marjaana Tiainen.

Potilaat ovat olleet alle 30-vuotiaita – nuoria aikuisia, jotka eivät tavallisesti kärsi vastaavista sairauksista. Kokaiininkäyttö on ollut niin sanottua viihdekäyttöä.

-  Niissä maissa, joissa kokaiininkäyttöä on ollut pitkään, tämä on ihan tiedossa oleva ilmiö. Me emme ole aikaisemmin nähneet sitä täällä, pelkästään amfetamiinin käyttäjillä. Nyt olemme yleismaailmallisessa trendissä ja saamme sen mukaisesti terveyshaittoja, Tiainen sanoo.

Kokaiini, samoin kuin amfetamiini, aiheuttaa voimakkaan verenpaineen nousun ja supistaa verisuonia. Aivoverenvuoto syntyy, kun verisuoni rikkoutuu ja veri purkautuu aivokudokseen.

-  Valitettavasti tämä on sellainen tapahtuma, joka tulee hyvin nopeasti, eikä jo kehittynyttä aivokudoksen vauriota pystytä korjaamaan. Hoito painottuu lisävaurioiden estämiseen ja kuntoutukseen.

Kuolemaan johtaneita, kokaiininkäytöstä johtuvia aivoverenvuotoja Husissa ei Tiaisen mukaan ole ollut.

-  Yleensä jää jotain pysyviä oireita, mutta kuntoutuksella pyritään siihen, että ihminen pystyy palaamaan kotiin ja selviytymään arjessa mahdollisimman itsenäisesti. Valitettavasti kaikkien kohdalla näin ei käy.

KOKAIINISTA johtuvia sydäninfarkteja hoidetaan Husissa vuosittain useita.

-  Ei voida sanoa, että mistään kansantaudista olisi kyse, mutta aina toisinaan tulee potilaita, joilla sydäninfarktin syyksi paljastuu kokaiinin käyttö, sanoo Husin Sydän- ja keuhkokeskuksen kardiologi Mikko Parry.

Hän kertoo, että kokaiini vaikuttaa sydänlihaksen hapensaantiin kolmella mekanismilla. Kokaiini supistaa voimakkaasti verisuonia, mikä voi aiheuttaa sydänlihakseen verisuonikrampin, ja pahimmillaan koko suoni voi tukkeutua.

-  Kokaiinin on todettu myös lisäävän veren hyytymistaipumusta, mikä yhdessä verisuonten supistumisen kanssa voi pysäyttää verenkierron johonkin kohtaan sydämestä. Toisaalta stimulanttihuumeet kiihdyttävät verenkiertoa ja syketasoa, mikä voi pahentaa sydämen toimintahäiriötä, Parry sanoo.

Pitkäaikainen käyttö voi hänen mukaansa aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa.

A-klinikan lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell sanoo, että Suomessa kokaiinia käytetään usein alkoholin kanssa, mikä moninkertaistaa riskejä. Päihteet muodostavat yhdessä uuden aineenvaihduntatuotteen, kokaetyleenin.

-  Verenpaineen ja sykkeen nousu kestävät pidempään ja vaikutus on voimakkaampi. Riski aivoverenvuodolle tai sydänperäiselle rytmihäiriölle kasvaa huomattavasti.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimuksen mukaan kokaiininkäyttö on lisääntynyt useita vuosia.

Monissa kaupungeissa kokaiinia käytettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan. Kun aiemmin käyttö painottui pääkaupunkiseudulle, viime vuonna kokaiinia havaittiin aina pohjoisinta Suomea myöten.

Vuonna 2023 kokaiini oli mukana myrkytyksen aiheuttajana 15 huumemyrkytyskuolemassa, kertoo THL:n oikeuskemisti Pirkko Kriikku. Näistä neljässä kokaiini arvioitiin kuoleman kannalta todetuista aineista merkittävimmäksi.

Vaikka kokaiinia todetaan vainajista edelleen paljon vähemmän kuin esimerkiksi amfetamiinia, Kriikun mukaan kokaiinilöydösten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Vuonna 2022 kokaiinia todettiin 33 vainajassa ja vuonna 2023 jo 75:ssä. Alustavan tiedon mukaan vuonna 2024 määrä kuitenkin laski alle 50 löydökseen.

Kokaiini aiheuttaa vahvaa riippuvuutta, jonka myötä työkyky ja sosiaaliset suhteet saattavat kärsiä. Ulriika Sundellin mukaan riippuvuuden hoito on Suomessa vielä lapsenkengissä. Taustalla ovat hänen mukaansa osin asenteet.

-  Stimulantti- tai kokaiiniriippuvuus on nähty valintana. Että ihmiset valitsevat käyttää, vaikka se on yhtä lailla riippuvuuden aiheuttava päihde kuin esimerkiksi opioidit.

Suomessa päihdehoito on pitkälti keskittynyt opioideihin ja alkoholiin. Esimerkiksi stimulanttiavusteista lääkehoitoa kokaiiniriippuvuuteen on yhä vaikea saada.

-  Siinä korvataan kokaiini jollain miedommalla stimulantilla, esimerkiksi adhd:n hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Myös ketamiinia on maailmalla tutkittu kokaiiniriippuvuuden hoidossa, ja sillä on saatu alustavasti ihan hyviä tuloksia. Stimulanttikorvaushoidosta käydään jo keskustelua Suomessakin, mikä on positiivista.

Sundell sanoo, että työterveyshuollon isot toimijat ovat alkaneet jo kehittää päihdepalveluitaan, kun lisääntynyt viihdekäyttö on tunnistettu ongelmaksi työpaikoilla.

-  Näkisin, että kokaiiniriippuvuuden hoitoon halutaan panostaa. Kun keskeisessä asemassa olevia henkilöitä – esimerkiksi juristeja, lääkäreitä ja yritysten toimitusjohtajia – alkaa pudota työelämästä, siinä on isot eurot kyseessä.

KÄYTTÄJILLÄ on Sundellin mukaan korkea kynnys hakea apua.

-  Käyttäjäkunnassa on paljon keskiluokkaa, paremmin toimeen tulevaa ylempää keskiluokkaa, opiskelijoita ja työssä käyviä. Suomen nykyinen päihdehoitojärjestelmä on pitkälti hyvin ongelmallisesti käyttävien palvelua, joten kynnys hakeutua hoitoon on varmasti äärimmäisen korkea.

Moni saattaa pelätä, päätyykö lääkäriltä tieto poliisille. Sekä Sundell että Parry vakuuttavat, että terveydenhuollosta ei tehdä rikosilmoituksia käyttörikoksista.

-  Meillä ei ole velvollisuutta tai edes oikeutta puhua poliisille tällaisista asioista. Me yritämme ensisijaisesti hoitaa terveyttä ja saada potilaalle mahdollisimman hyvän hoidon, Mikko Parry sanoo.

Sundell sanoo, että työterveyshuollosta ei päädy työnantajalle tietoa huumeidenkäytöstä kuin rajatuissa poikkeustapauksissa.

-  On tiettyjä aloja, esimerkiksi ammattikuljettajat ja osa sote-henkilöstöstä, joilla on nollatoleranssi ja joiden kohdalla on pakko ilmoittaa käytöstä valvovalle viranomaiselle.

Lisäksi terveydenhuollossa joudutaan Sundellin mukaan usein pohtimaan ajoterveyteen liittyviä ilmoituksia ja lastensuojeluilmoituksen tekemistä, jos päihdekäytön epäillään vaikuttavan lasten hyvinvointiin tai turvallisuuteen.

-  Jos ihminen on vapaaehtoisesti tullut hoitoon ja haluaa ottaa vastaan apua ongelmaansa, yleensä voidaan yhdessä pohtia, miten saadaan lakisääteiset ilmoitusvelvollisuudet hoidettua niin, että minimoidaan haittoja ja ihmisen ahdistusta.

Teksti: STT / Jecaterina Mantsinen