Esimerkiksi lasten sosioemotionaaliset taidot ja akateemiset valmiudet kehittyivät kaksivuotisessa esiopetuksessa keskimäärin yhtä nopeasti kuin nykymuotoisessa viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen ja yksivuotisen esiopetuksen yhdistelmässä.

Opetusneuvos Mervi Eskelinen ei ole tuloksesta erityisen yllättynyt. Hän näkee taustalla sen, että myös varhaiskasvatus on Suomessa laadukasta.

- Meillä on varhaiskasvatustakin viime vuosina kehitetty voimallisesti. Sinne on saatu oma opetussuunnitelman perusteet. Pedagogiikka on ikään kuin vahvistunut siinä toiminnassa, hän sanoo STT:lle.

TUTKIMUKSEN mukaan pedagoginen toiminta oli hyvin samanlaista sekä esiopetusryhmissä että varhaiskasvatuksen verrokkiryhmissä. Esimerkiksi leikin roolissa ja siihen käytetyssä ajassa ei ollut juuri eroja.

- Lapselle se on näyttäytynyt varmaan aika lailla samana, riippumatta siitä, onko se ollut varhaiskasvatusta vai esiopetusta. Ja hyvä niin, Eskelinen sanoo.

Toisaalta kaikki lapset menevät Suomessa joka tapauksessa noin kuusivuotiaina esiopetukseen, joka on velvoittavaa. Vaikka lukivalmiudet ja matemaattiset taidot kehittyivät tutkimuksessa viisivuotiaiden esiopetuksessa hieman verrokkiryhmää nopeammin, erot tasoittuivat varsinaisen esiopetusvuoden aikana.

Sen sijaan selviä eroja havaittiin kaksivuotiseen esiopetukseen osallistuneiden ja kotihoidossa olleiden lasten välillä: esiopetus paransi voimakkaasti kokeilussa arvioituja lasten taitoja. Kotihoidossa olleiden lasten määrä oli kuitenkin tutkimuksessa niin pieni, että tulokset ovat tältä osin epävarmoja.

KAKSIVUOTINEN esiopetus lisäsi kokeilun aikana viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen 3,5 prosenttiyksiköllä. Syiksi kerrotaan esiopetuksen velvoittavuus ja maksuttomuus sekä osalle perheistä myönnetty kuljetusetuus.

Osallistumisasteen nosto varhaiskasvatuksessa on kirjattu myös Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan. Sen mukaan erityisiä toimia suunnataan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisasteen nostamiseksi.

Tämä kokeilu ei kuitenkaan vaikuttanut maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisasteeseen lainkaan. Eskelinen arvelee sen johtuvan lähinnä kokeilun toteutuksesta.

- Oletamme, että se liittyisi pääsääntöisesti kokeilun viestintään. Eli sellaiset lapset, jotka ovat kotihoidossa, niin emme ole heitä onnistuneet tavoittamaan.

Eskelinen huomauttaa, että viime vuosina maahanmuuttajaperheiden lapsia on pyritty saamaan varhaiskasvatukseen esimerkiksi tehostamalla perheiden palveluohjausta ja ottamalla siihen mukaan myös neuvoloita.

ESKELINEN katsoo, että kokeilun tulosten perusteella kaksivuotiseen esiopetukseen ei ole erityistä syytä siirtyä.

- Koska tämä meidän nykyjärjestelmämme, viisivuotiaiden varhaiskasvatus ja kuusivuotiaiden esiopetus, on osoittautunut nyt vaikuttavaksi ja hyväksi, niin jatketaan sitä. Myös tiukka valtion taloudellinen tilanne puoltaisi tätä vaihtoehtoa.

Hänen mielestään katse kannattaisi ennemminkin kiinnittää niihin lapsiin, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa vielä viisivuotiaina. Heidän saamiselleen päiväkoteihin olisi tutkimuksenkin mukaan perusteita.

OKM toteutti kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun vuosina 2021-2024 yhteensä 148 kunnassa. Siihen osallistui yli 37 000 lasta, jotka arvottiin kokeilu- ja verrokkiryhmiin.

Terhi Riolo Uusivaara / STT