Niinistö sanoi olevansa siitä hyvin huolissaan, sillä koko ajan ollaan menossa vaarallisempaan suuntaan.

Hän muistutti, että Erdoganilla on keskusteluyhteys Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiin, Venäjän presidentti Vladimir Putiniin, Pekingiin ja Iranin presidentti Ebrahim Raisiin.

– Erdoganin tuntumaa oli hyvä kuulla siihen mittaan kuin Erdogan sitä avasi. Nyt on tärkeää havahtua siihen, että maailmassa tapahtuu hyvin kielteistä kierrettä.

Niinistöltä kysyttiin lisäksi, että missä vaiheessa alkoi näyttää siltä, että Turkki on valmis hyväksymään Suomen jäsenyyden. Hänen mukaansa on ollut nähtävissä jo pidempään julkisuudessakin, että Suomelle ollaan valmiita sanomaan kyllä, Ruotsille ei.

Ennen vuodenvaihdetta hän luki tilannetta niin, että se on ollut siitä kiinni, että Suomen presidentti tulee vierailulle.

-  Vierastin sitä ajatusta aika lailla sen takia, että olisimme silloin olleet aloitteentekijä, että erottakaa meidät – Suomi ja Ruotsi.

Tätä ei Niinistön mukaan hän tai Suomi muutoinkaan halunnut tehdä, ja se oli saatettu myös Turkin tietoon.

Niinistön mukaan viime viikolla saatiin kuitenkin tietää, että Turkki ja presidentti Erdogan olivat tehneet päätöksen, että Erdogan tulee lähettämään asian parlamenttiin.

-  Se on sitten ehkä tapakulttuurikysymys, että hän kaipasi Suomen presidentin vastasignaalia.

Niinistön mukaan hän oli tuossa vaiheessa tehnyt moneen kertaan myös Ruotsille selväksi tilanteen. Asia oli käyty läpi lisäksi yhdysvaltalaisten kanssa.

NIINISTÖ ei suoraan vastannut kysymykseen, milloin Suomi voisi olla Naton jäsenmaa. Niinistö sanoi, ettei mielellään jaa aikamääreitä.

– Aikamääriä en mielellään jakelisi, mutta Turkin parlamentti on runsaat kaksi viikkoa koolla – siinä ajassa pitäisi Turkin toimia, muuten ratifiointi voi venähtää aika pitkälle Turkin presidentin- ja parlamenttivaalien takia. Parhaassa mahdollisessa tapauksessa kyllä tässä pääsiäisen nurkilla viisaampia ollaan.

Presidentti pohti sitä, jos Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi menee yli turkin vaalien.

– Silloin on uudenlainen tilanne, riippuu vaalituloksestakin, aiheuttaako se ylimääräistä säpinää Turkin sisäpolitiikkaan.

Niinistö kuvaili Ylellä tuntojaan helpottuneiksi, kun Nato-solmut Suomen kannalta olisivat aukeamassa. Myös Unkarilta tuli eilen vihreää valoa Suomen jäsenyyden ratifioinnille. Unkarissa parlamentin on tarkoitus äänestää asiasta 27. maaliskuuta.

– Mutta pitää muistaa, että tämä on pitempi prosessi, joka yhä jatkuu. En minä niin suurena vedenjakajana riemusta kiljuisi, mutta on hienoa, että tämä vaihe näyttäisi olevan ohi.

Niinistö muisteli aiemman puhelinkeskustelunsa Unkarin pääministerin Viktor Orbanin kanssa. Tämä oli lupaillut, ettei Unkari ole viimeisiä, jotka Suomen Nato-jäsenyyden ratifioivat.

– Tulee mieleen, että hänellä tuli vähän kiire.

Niinistö kuvaili myös Nato-neuvotteluja.

-  Jos nyt hattua käyttäisin, niin en olisi joutunut ottamaan sitä kertaakaan käteen.

Hän painotti, ettei hän ole kertaakaan ollut sellaisessa tilanteessa, että jotain olisi tarvinnut anella.

-  Olen sanonut koko tämän kuluvan vuoden, että emme lähde sinne erikseen mitään anelemaan yhtään mitään.

SEN SIJAAN Nato-ratifiointia koskevat keskustelut Ruotsin kanssa jatkuvat. Erdoganin mukaan Ruotsi ei ole ottanut myönteisiä askeleita terrorismista syytettyjen luovuttamiseksi.

-  Koska he eivät antaneet Turkille näitä terroristeja, meidän ei ole mahdollista suhtautua Ruotsiin myönteisesti.

Erdogan sanoi, ettei Suomen kanssa ole samoja ongelmia.

-  Koska samanlaisia mielenilmauksia kuin Ruotsissa ei ole ollut Suomessa, meidän täytyi erottaa Suomi Ruotsista.

Niinistö sanoi Erdoganille, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsia. Hän sanoi haluavansa nähdä heinäkuussa pidettävässä Vilnan huippukokouksessa 32 jäsentä Natossa.

Unkarissa Fideszin parlamenttiryhmä tekee Ruotsin osalta päätöksen myöhemmin, mutta sitä ei kerrottu, milloin tämän voidaan odottaa tapahtuvan.

Unkarin pääministeri käväisi Turkissa torstaina ja keskusteli Erdoganin kanssa. Niinistö ei kertomansa mukaan tavannut Orbania.