Helsingin kaupunginhallitus kokoontui syyskautensa ensimmäiseen kokoukseen eilen. Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa useaan lakihankkeeseen.

Kaupunginhallitus antoi lausuntoja sosiaali- ja terveysministeriölle lakihankkeisiin, jotka liittyvät sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan, vanhuspalvelulain muutoksiin, ruoka-aputoiminnan valtionavustuksiin, sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin sekä sosiaaliturvarahastojen säästöjen kanavointiin koskevaan lainsäädäntöön.

Lisäksi kaupunginhallitus antoi lausunnot sisäministeriölle rahapelijärjestelmästä annetun lainsäädännön muuttamisesta sekä työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta.

Esityksessä luki muun muassa, että ”Helsinki kannattaa luonnoksessa esitettyä muutosta. Helsinki on aiemmissa lausunnoissaan todennut, että henkilöstömitoituksen määrittely lainsäädännön kautta ei ratkaise henkilöstön riittävyyttä tulevaisuudessa ja turvaa hoidon laatua.”

Vastaehdotuksen myötä kanta muuttui muotoon”Helsinki on aiemmissa lausunnoissaan todennut, että henkilökuntamitoitus on yksi mahdollinen keino tavoitella hoitajien määrän riittävyyden turvaamista ikääntyneiden ihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa, joskin Helsinki on kiinnittänyt huomiota riittävän siirtymäajan tarpeeseen uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä kantanut huolta henkilöstön saatavuudesta. Lisäksi Helsinki on todennut, että mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös esimerkiksi asiakkaan tarve, henkilöstön moniammatillisuus sekä osaaminen. Helsinki ei kannata nyt esitettyä muutosta.”

Lausunnosta myös muun muassa poistettiin virke ”Esitetty muutos edistää henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden turvaamista.”

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt huomiseen keskiviikkoon mennessä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (vanhuspalvelulaki) muuttamisesta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia siten, että mitoituksen tulisi olla enää vähintään 0,6 työntekijää vuoden 2025 alusta lähtien.

Kaupunki oli toivonut lisäaikaa lausunnolle, muttei saanut.

VIHREIDEN, vasemmistoliiton ja SDP:n kanta oli voittoisa kokoomuksen, perussuomalaisten ja RKP:n kantaa vastaan myös, kun kantaa otettiin lausuntoon luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.

Esityksestä poistettiin virke ”Helsinki pitää esitettyjä korotuksia perusteltuina ottaen huomioon yleisen kustannustason ja palvelujen tuotantokustannusten nousun sekä tarpeen turvata sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluille riittävä rahoitus.”

Se korvattiin virkkeellä ”Helsinki ei kannata esitettyjä asiakasmaksujen korotuksia eikä hyvinvointialueiden rahoitusta tulisi myöskään vastaavasti vähentää 150 miljoonalla.”

Vastaehdotus oli vihreiden Tuomas Rantasen ja se voitti äänin 8-7.

HELSINGIN apulaispormestari Daniel Sazonov ja kaupunginhallituksen jäsen Mika Raatikainen (ps.) esittivät muutosta lausuntoon työ- ja elinkeinoministeriölle ulkomaalaislain muuttamisesta.

He olisivat halunneet poistaa lausunnosta virkkeen ”Julkisuudessa esityksen painopisteenä ymmärretään olevan ulkomaisen työvoiman maasta poistaminen maassa pysymisen ja maahan kotoutumisen sijaan, minkä vuoksi Suomelle on syntynyt merkittävää mainehaittaa. Suomen houkuttelevuutta pitää vahvistaa verrattuna kilpailijamaihin. Hallitusohjelman kirjauksen aiheuttama mainehaitta Suomelle on suurempi kuin esitettyjen muutosten mahdollinen hyöty.”

Sazonovin ja Raatikaisen ehdotus hävisi, kun tukea tuli kaupunginhallituksessa vain kokoomuslaisilta ja perussuomalaisilta.