– Meidän on pakko tehdä välikysymys.

Hallituksen budjettiriihessä esittelemä 25 toimen työllisyyslista on Orpon mukaan aika perinteistä työvoimapolitiikkaa.

– Perusongelma on se, että nämä toimet eivät synnytä uusia työpaikkoja.

– On valtavaa tuhlausta, että emme nyt tee toimia, joilla työpaikat ja työttömät kohtaisivat.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi hallituksen politiikan olevan vakava paikka erityisesti kahdelle ryhmälle, jotka ovat Mykkäsen mukan häviäjiä hallituksen linjalla.

– Ensinnäkin ne kymmenettuhannet työttömät, jotka eivät pääse nyt kiinni työelämään, koska hallitus ei uskaltanut päättää työpaikkoja lisäävistä toimista. Toiseksi ne opettajat, poliisit, sairaanhoitajat, joiden työpaikat ovat perumisuhan alla, koska hallitus ei pystynyt eikä uskaltanut päättää työpaikkoja lisäävistä toimista, samalla kun se päätti kuitenkin yli miljardin euron pysyvistä menolisäyksistä. Tätä voi kutsua vakaan vastuullisen taloudenpidon laiminlyömiseksi.

Kokoomus olisi jättänyt muun muassa aktiivimallin leikkurin voimaan olisi jättänyt muun muassa. Puolue katsoo työllisyysasteen nousevan muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisella, työttömyysputkesta luopumalla ja perhevapaauudistuksella.

Lue lisää: Kokoomus säilyttäisi aktiivimallin leikkurin – Orpo: ”Se nimenomaan kannustaa”

Mykkäsen mukaan nyt hallituksella ei ole työllisyystoimia, joille asiantuntija-arvio antaisi minkäännäköisiä työllisyysvaikutuksia.

– Nyt tehtiin mukavalta näyttävät päätöksen, miljardin lisäykset ensin ja jätettiin vaikeat päätökset vaalikauden loppupäähän, jolloin tunnetusti päätöksenteko yleensä vaikeutuu.

Kai Mykkänen siteerasi edesmennyttä vasemmistoliiton poliitikkoa Outi Ojalaa, jonka mukaan ”vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä”.

– Tämän mietelauseen, jonka aikanaan Outi Ojala toi julkisuuteen, lipposlaiset demarit ymmärsivät. Rinneläiset demarit eivät tämän budjettipäätöksen perusteella sitä ole sisäistäneet, Mykkänen sanoi.

– Jokaisen suomalaisen etu on, että tässä salissa päätetään menolisäyksistä samaan aikaan kuin tehdään päätökset, miten rahat tienataan. Näin se on jokaisen omassa kotitaloudessa ja näin sen on oltavat myös Suomen valtion yhteisiä, meidän kaikkien rahoja hoidettaessa, Mykkänen jatkoi.

Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja tuli käytännössä yhdistäneeksi valtiontalouden hoitamisen siihen, miten kotitaloutta hoidetaan.

– Kyllä se tällaisen pienen avotalouden kannalta varovaisuus on viisautta. Jos katsotaan sitä, mitä tapahtui Etelä-Euroopassa 10 vuotta sitten, siellä unohdettiin, että kyllä se räjähtävästi kasvava velka on maksettaessa veljenpoika myös valtiontaloudessa, hän vastasi kysymykseen valtion- ja kotitalouden vertaamisesta.

– On tietysti selvää, että valtiolla on verotuksen kautta ikään kuin hampaita eri tavalla kuin kotitaloudella niin kauan kuin se talous ja yhteiskunta jaksaa valtiota kantaa. Sitten kun alkaa kiihtyvä velkaantuminen ja samalla työllisyyden heikkeneminen kuten nyt on Suomessa ollut vaarana, silloin kyllä velkaan pitää suhtautua vakavasti myös kansan tasolla, Mykkänen jatkoi.

Mykkänen pelotteli myös Rinteen linjan johtavan ”Kreikan tielle”.

– Kreikka oli 1980-luvulla itse asiassa hyvinkin velaton maa. Se lähti Rinteen hallituksen tyyppiselle tielle ja 2011 velan osuus bruttokansantuotteesta oli reilusti yli bruttokansantuotteen kokoinen, 140 prosenttia.

Mykkäsen mukaan valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki esitteli jo hallitusohjelmaneuvottelujen aikaan ennusteita, joiden mukaan ”Suomen tie on sama velkasuhde kuin Kreikalla oli 10 vuotta sitten”, mikäli ei tehdä vakauttavia työllisyystoimia ja pidetä huolta yhteisestä taloudesta.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät lähde mukaan kokoomuksen välikysymykseen. Puolueista on ihmetelty, miksei kokoomus kysynyt eikä kutsunut heitä edes muotoilemaan välikysymystä.

– Meidän lähtökohta on koko ajan ollut se, että nyt kun me olemme tämän eduskuntaryhmässä hyväksyneet, me julkaisemme ja tarjoamme heille mahdollisuutta tulla tähän mukaan. Olen korostanut monta kertaa sitä, että oppositiossa ei ole yhtä yhtenäistä oppositiota, vaan on erilaisia puolueita. Tämä on tehty kokoomuksen näkökulmasta, Petteri Orpo sanoi.

Kokoomus kiittää välikysymystekstissään sitä, että hallitus helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. On helppo päätellä, että perussuomalaisille tämä ei sopisi.

– Kokoomuksella on tässä semmoinen homma, kun olemme olleet 12 vuotta hallituksessa. Olemme kompromissanneet meidän kantoja milloin kenenkin takia, koska me olemme päättäneet yhdessä. Nyt me teemme kokoomuksen omista lähtökohdista, puhtaasta meidän tavoitteen asettelusta tämän välikysymyksen, Petteri Orpo sanoi.

– Esimerkiksi työperäisen maahanmuuton lisääminen Suomeen on niin kohtalon kysymys. Suomessa ei tänä päivänä hoidettaisi vanhuksia, ei rakennettaisi Turun telakan laivoja, ei tehtäisi monia asioita, jos meillä ei olisi ulkolaista työvoimaa… Me emme sitä jonkin yhden ryhmän takia täältä poista.

Kokoomuksen välikysymys osui ”sopivasti” päivään, jolloin pääministeri Antti Rinne piti tiedotustilaisuuden Googlen toimitusjohtajan kanssa Suomessa. Google investoi isosti Suomeen Haminan datakeskukseen.

– Se on tietysti erittäin myönteinen asia, että Google investoi lisää Haminaan, Kai Mykkänen sanoi välikysymysinfossa.

Hän kehui suomalaisen sähkön päästöttömyyttä ja sähkön edullista hintaa maailmanlaajuisesti vertaillen.

– Nämä ovat kilpailutekijöitä, jotka on vuosikymmenten aikana luotu. Tässä tosin ei nähdä mitään siitä, onko Suomessa työvoiman palkkaaminen kannattavaa, koska tunnetusti tämä datakeskus ei valitettavasti paljonkaan työllistä. Toki rakentamisvaihe on oma tärkeä asiansa Haminan seudulle myös työllisyydessä, Mykkänen sanoi.