Kokoomuksen erikoinen kirjekohu – Stubb soitti itse aktiiveille

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
LKS 20160329  Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexader Stubb eduskunnan täysistunnossa 29. maaliskuuta 2016. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Alexander Stubbin mukaan hän ei ollut itse kirjoittamassa kirjettä, mutta oli nähnyt sen etukäteen.

Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb kertoo tienneensä tukikirjeensä laadinnasta etukäteen ja pitäneensä ideaa hyvänä.

Stubb kertoi toimittajille eduskunnassa, että hän soitti itse puolueaktiiveille ja kysyi heidän kantaansa kirjeeseen. Hän kertoo kysyneensä, lähtisivätkö he tällaiseen kirjeeseen mukaan.

– Mietimme paljon sitä, minkälaiset seuraukset tällaisesta kirjeestä tulee ja kyllä me näimme sen ilman muuta positiivisen kannalta, kuten myös minä itse, Stubb kertasi.

Puolueen kenttäjohto ja muuta kokoomusjohtoa julkisti pääsiäisviikonloppuna kirjeen, jossa toivottiin työrauhaa istuvalle puheenjohtajalle. Kirje on herättänyt ihmetystä, koska sen on tulkittu myös tukahduttavan keskustelua.

Eihän tuollainen kirje, kun se lähtee ikään kuin tukena, ei sitä voi olla katsomatta.

Idea kirjeestä ei Stubbin mukaan ollut hänen, vaan sitä oli laatimassa monta ihmistä. Stubbin mukaan hän ei ollut itse sitä kirjoittamassa, mutta oli sen nähnyt.

Kokoomusjohtaja kiersi kysymyksen siitä, oliko hän vaikuttamassa tukikirjeen sisältöön.

– Totta kai siihen sisältöön vaikutetaan ja sitä kokonaisuutta katsotaan. Eihän tuollainen kirje, kun se lähtee ikään kuin tukena, ei sitä voi olla katsomatta. En ole kyllä meidän sisäisessä Facebook-ryhmässä, Stubb vastasi.

Ajatus kirjeestä oli hänen mukaansa ollut ilmassa jo kauan.

– Pyyntöjä on tullut paljon, että eikö nyt Alex olisi aika, että puolue näyttäisi vahvan tuen, koska tässä on niin paljon erilaista muuta kuplintaa.

Kirjeen tarkoituksena ei hänen mukaansa ollut tukahduttaa demokratiaa ja keskustelua. Mutta toisaalta myöskään keskustelun rauhoittaminen ei onnistunut.

“Suomi eriarvoistuu kovaa vauhtia” – Rinteen linjapuhe: SDP:lle palkkojen alentaminen kilpailukyvyn parantamiseksi ei ole vaihtoehto

Kuva: Timo Sparf
Ilelle RisteilyRinne
Antti Rinne piti sunnuntaina linjapuheen Tallinnaan suuntautuneelle SDP-risteilylle lähteneen yli 1 500 demariaktiivin edessä.

– Täällä on paikalla niitä, jotka näkivät, kun suomalainen hyvinvointivaltio otti ensimmäiset askeleensa. Ja täällä on paikalla niitä, jotka pelkäävät, että hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne aloitti näillä sanoilla linjapuheensa tänään sunnuntaina SDP:n risteilyllä.

Rinteen puhuessa risteilyalus Baltic Queen oli Tallinnan satamassa odotamassa paluumatkaa Hesinkiin.

– Meillä on vahva yhteinen huoli kasvavan työttömyyden synnyttämästä eriarvoistumisesta ja osattomuuden kokemuksesta, Rinne totesi.

– Meitä yhdistää usko siihen, että kansanvallan kautta nämä yhteiset huolemme ovat ratkaistavissa.

Rinteen mukaan Suomi on tilanteessa, jossa tarvitaan rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta löytää uusia ratkaisuja.

Rinne arvosteli tiukasti hallituksen rajuja koulutus- ja sivistystoimen leikkauksia.

–Heikentyneiden mahdollisuuksien taustalla eivät vaikuta menneisyyteen jääneet rakenteet, vaan toimivia rakenteita horjuttavat leikkaukset. Tämä on Suomen hallitukselta arvovalinta, jonka seuraukset ovat kauaskantoiset.

Rinne kertoi esimerkin Porista. Siellä opetusalan ammattilainen kertoi hänelle, että kaupunki on päätynyt lomauttamaan opettajia loppuvuodesta.

– Tilanne on niin paha, että sama opettaja opettaa yhtä aikaa kahta luokkaa. Taustalla vaikuttavat hallituksen koulutusleikkaukset.

– Mitä enemmän yhteiskunnassa on sivistystä, sitä vahvempi on demokratia. Sivistys on kykyä tehdä valintoja ja arvioida kriittisesti omien valintojensa seurauksia, hän painotti.

SDP vaati viime syksynä kaikkia puolueita sitoutumaan uudelleen puolueiden rasisminvastaiseen julistukseen.

Rinne sanoi nyt, että SDP vaatii, että sitoutuminen pitää.

– Uskomme siihen, että sivistynyt yhteiskunta torjuu ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvan puheen ja politiikan.

Rinteen mukaan sivistynyt yhteiskunta ei kysy, onko meillä varaa ihmisarvoon tai sivistykseen.

Rinne sanoi puheessaan myös, että etätyömahdollisuuksien lisäämisellä kuin työaikapankkijärjestelmien kehittämisellä on merkittävää vaikutusta työn tuottavuuteen.

Lompakon paksuus ei saa ratkaista sitä, kuka palvelua saa.

Työmarkkina ja talousasioista Rinne sanoi, että palkkojen alentaminen kilpailukyvyn parantamiseksi ei ole SDP:lle vaihtoehto. SDP:lle ratkaisu on työn tuottavuuden parantaminen.

– Tämä on merkittävä eroavuus SDP:n ja hallituksen välillä. Meidän ongelma ei ole tehtyjen työtuntien määrä eikä hinta, vaan se mitä työn tunnin aikana syntyy.

Sote-uudistuksen osalta Rinne snoi, että SDP ei voi hyväksyä sitä, että julkisten palveluiden laatua tai saatavuutta rajoitetaan.

– Palvelua pitää saada, kun siihen on tarvetta. Lompakon paksuus ei saa ratkaista sitä, kuka palvelua saa.

Suomessa on satojatuhansia työttömiä, Rinne muistutti.

– Lex Taipaletta saa minun puolestani kutsua Lex Lindströmiksi. Meille nimi ei ole tärkeä. Meille on tärkeintä se, että kaikkia ihmisiä kohdellaan niin kuin ihmisiä pitääkin kohdella: Arvokkaasti ja kunnioittavasti.

– Suomi eriarvoistuu kovaa vauhtia. Pääministeri Sipilän hallitus vauhdittaa tätä kehitystä rikkaita ja hyvätuloisia ihmisiä suosivalla kaverikapitalismillaan, Rinne arvosteli.

Rinteen mukaan kuntavaaleissa on kysymys siitä, miten kansalaiset suhtautuvat Sipilän porvarihallituksen kaverikapitalismiin.

Antti Rinteen mukaan tulevissa kuntavaaleissa ei ole kysymys vain siitä, millaisia linjauksia kuntapolitiikassa tehdään.

– Kuntavaaleissa on kysymys siitä, miten kansalaiset suhtautuvat Sipilän porvarihallituksen kaverikapitalismiin.

Kuntavaaleissa on jälleen kysymys Suomen suunnasta, Rinne tiivisti.

Rinne kertoi asettuvansa itse ehdolle Mäntsälässä ja aikoo syksyn aikana kiertää lähes koko maan.

“Presidentin toiminta ansaitsee kiitoksen.”

Ulkopolitiikasta Rinne sanoi, että suhde Venäjään säilyttää Suomelle erityisen merkityksensä myös jatkossa.

– Suomen oma turvallisuus rakentuu ennen muuta rauhantahtoiselle ulkopolitiikalle – me emme omilla toiminnallamme uhkaa ketään eikä mitään. Suomen alue ei ole käytettävissä hyökkäyksiin.

Presidentti Sauli Niinistö on Rinteen mukaan kaikessa olennaisessa jatkanut edeltäjiensä ulkopoliittista linjaa. Rinteen mielestä presidentin toiminta ansaitsee kiitoksen.

– Myös hänen tavassaan laittaa itsensä likoon Itämeren lentoturvallisuuden hyväksi on esimerkki aloitteellisuudesta, jolle edelleenkin on tilaa Suomen ulkopolitiikassa.

Pitkän linjapuheesan lopuksi Rinne palasi vielä sivistykseen ja työelämän teemaan.

– SDP:n tulee olla suomalaisen sivistyksen sekä työelämän parantamisen suunnannäyttäjä, kun Suomi kääntyy 2020–luvulle, hän päätti puheensa ja toivoi kuuljoilleen hyvää loppumatkaa risteilylle.

“Tällaiseen yhtälöön ei pysty mikään muu kuin Kokoomus” – Paananen kommentoi HS-gallupia

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kannatus on lievessä nousussa Helsingin Sanomien tuoreen gallupin mukaan. Puolue saa nyt 19,1 % kannatuksen.

– On tärkeä suunta se, että me olemme menossa ylöspäin. Ehkä tässä alkaa näkymään se, kun tuomme vaihtoehtoamme nyt hiukan pienempinä palasina esiin, niin se alkaa mennä pikku hiljaa tajuntaan, SDP:n puolusihteeri Reijo Paananen kommentoi Demokraatille M/S Baltic Queenilla

Helsingin Sanomien gallup ilmestyi sopivasti 1500 henkeä kokoavan demariristeilyn aikaan.

Yleensä ottaen gallupin luvuissa ei ole minkään puolueen kohdalla isoja heilahduksia suuntaan eikä toiseen. Keskusta on yhä suurin puolue ennen SDP:tä, mutta Keskustan kannatus (20,6%) on tullut vähän alaspäin.

Puheenjohtajaa vaihtaneen Kokoomuksen kannatus (17,3%) on Keskustan tavoin hiukan alavireinen. Reijo Paanasen mukaan on kuitenkin aivan liian aikaista sanoa, onnistuuko Kokoomuksen johtajavaihdos vai ei.

– Minä en ole koskaan uskonut siihen, että tämä on pikamatkojen laji, vaan Petteri Orpo (kok.) tarvitsee aikaa niin kuin kaikki tarvitsevat aikaa saada linjaansa näkyviin.

Hallituksen kakkospuolue on nyt kuudenneksi suurin puolue.

Paanaselta tulee Kokoomukselle kritiikkiä muun muassa siitä, että puolue on pohtinut työntekijöiden sunnuntaikorvausten poistoa eikä oikein itsekään tiennyt, keneltä se olisi korvauksia ollut leikkaamasssa.

Paananen myös kyselee, millainen yhtälö olisi, että lasketaan alimpia palkkoja, maksetaan verovaroista väli ihmisille ja samanaikaisesti lasketaan veroja.

– Tällaiseen yhtälöön ei pysty mikään muu kuin Kokoomus ja senhän näkee talouden tilasta aina, kun on ollut kokoomuslainen valtiovarainministeri, hän kritisoi.

Perussuomalaisten kannatus on HS:n gallupin mukaan nyt niukasti Vasemmistoliitton alapuolella.

Miten PS:n kannatuksen lasku vaikuttaa hallituksen dynamiikkaan?

– Perussuomalaiset, hallituksen kakkospuolue on nyt kuudenneksi suurin puolue tässä maassa ja suunta on edelleenkin hiukan alaspäin. Kun tähän lisätään vielä se, että hallituksen toimet rupeavat maakunnissa näkymään – erilaisten palvelujen vähentyminen ja leikkaukset – se rupeaa häiritsemään sekä Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten toimintaa.

– En ole enää pitkään aikaa kuullut, että hallituksessa puhuttaisiin ja sanottaisiin, että olemme kuin yksi puolue niin kuin sanottiin silloin, kun he tulivat hallitusneuvotteluista.

Gallupin mukaan niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät tai eivät kävisi äänestämässä, on 40 prosenttia. Se on suurempi kuin moniin vuosiin.

– Se on se viesti, jota olen täällä (demariristeilyllä) kertonut ihmisille. Siellä on 40%, joista hyvin suuri osa on valmiita taas ottamaan kiinni siitä vakaasta ja turvallisesta vaihtoehdosta, jota demarit tarjoaa.

– Me ei olla hötkyilypolitiikan mallipuolue eikä sellaiseksi tullakaan, ja siinä on meidän ihmisille nyt hyvä tilaisuus ennen kuntavaaleja hakea lisää tekijöitä niin ehdokkaaksi kuin vaalityöhön.

HS-gallup: SDP tiukasti keskustan kannassa kakkosena

Kuva: Ilkka Yrjä
FullSizeRender(12)
SDP:n ja Demokraatti-lehden ristely jatkuu sunnuntaina. Eilisessä tervetuliaistilaisuudessa puolueen puheenjohtaja Antti Rinne kutsui lavalle SDP:n riveihin siirtyneet Marko Varajärven (vasemmalla) ja Abdirahim "Husu" Husseinin.

Hyvin moni äänestäjä on nyt epätietoinen kannastaan, ilmenee tuoreesta Helsingin Sanomien mielipidekyselystä.

Kyselyyn tavoitetuista 40 prosenttia ei osannut tai halunnut sanoa, mitä puoluetta he äänestäisivät tai eivät kävisi äänestämässä. Epätietoisten osuus ei ole ollut yhtä suuri HS-gallupeissa viiteen ja puolen vuoteen.

Kyselyyn osallistuneista 40 prosenttia ei osannut tai halunnut sanoa, mitä puoluetta he äänestäisivät tai eivät kävisi äänestämässä.

Puolueista vasemmistoliitto on saavuttanut ja niukasti ohittanut perussuomalaiset.

Vasemmistoliiton kannatus oli elokuussa 9,6 ja perussuomalaisten 9,5 prosenttia.

Keskusta on pysynyt suosituimpana puolueena 20,6 prosentin kannatuksellaan.

SDP:n kannatus sahaa edestakaisin, nyt puoluetta äänestäisi 19,1 prosenttia kantansa kertoneista vastaajista.

Kokoomus ei näytä saaneen nostetta Petteri Orpon valinnasta puheenjohtajaksi, sillä sen kannatus oli elokuussa 17,3 prosenttia.

Kaikkien kolmen hallituspuolueen kannatus on nyt alhaisempi, kuin se oli eduskuntavaaleissa 2015. Hallituspuolueita kannattaa 47,4 prosenttia kansasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Demariristeilyllä innostettiin väkeä kyselemään sotesta – Haataiselta vakava viesti hallitukselle

Kuva: Jari Soini
Sote tulee Hanna Tainio
Demariristeilyn sote-keskustelussa Tuula Haatainen ja Anneli KIljunen sekä Hanna Tainio, joka kuvassa pitää omaa alustuspuheenvuoroaan.

– Perusterveydenhuollon palveluihin tarvitaan Suomessa päivitetty hoitotakuu, vaatii kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen. Haatainen puhui asiasta SDP:n kuntavaaliristeilyllä tänään.

– Suomen terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu, vaan hidas hoitoon pääsy terveysasemilla silloin kun kyse ei ole akuutista tai vakavasta vaivasta. Aika on rahaa terveydenhuollossa. Pieneltäkin tuntuvat vaivat pahenevat vaikeammiksi hoitaa ja se maksaa, totesi Haatainen demareiden risteilyllä lauantaina M/S Baltic Queenillä.

– Terveysasemalle pääsyn hoitotakuu on laitettava ajan tasalle, tätä ihmiset odottavat. Nopeampi hoitoon pääsy on mahdollista turvata lainsäädännöllä kaikille, esittää Haatainen.

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjä määräaikoja, joiden puitteissa kansalaisilla on oikeus saada terveyspalveluita. Hoitotakuuajat ovat kuitenkin usein pitkiä ja voivat ketjuttua, jos samalla henkilöllä on useita eri sairauksia.

Haatainen lähettääkin hallitukselle terveiset heittää romukoppaan sote-uudistukseen sisältyvän pakkoyhtiöittämisen ja palvelutuotannon massiivisen yksityistämisen.  Sen sijaan esiin on nostettava todelliset ongelmat.

– Veroeuromme pitää käyttää hoitoon pääsyn varmistamiseen, jossa julkisen tukena tarvitaan yksityistä ja kolmannen sektorin palveluita.

Risteilyn aloittaneella demareiden soteristeilyllä puhuivat myös Hanna Tainio ja Anneli Kiljunen. Tainio kävi läpi osin järkyttäviäkin sotenumeroita, kuntavero esimerkiksi laskee 7,5 prosenttiin, mutta vastaavasti muut verot nousevat. Päärooliin nousevat ulkomaille valuvat soterahat ja veroparatiisit.

Anneli Kiljusen mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt on tyystin unohdettu koko uudistuksesta.

Hyssälän Kela-paikalle tunkua – hakijoiden joukossa Paivi Räsänen ja VM:n budjettipäällikkö

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
lks 20160827  LKS 20151118  Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen    eduskunnan  täysistunnossa 18. marraskuuta 2015. 

 LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Hakijoiden joukossa on muun muassa entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.). Kristillisdemokraattien puheenjohtajana Räsänen toimi 2004–2015.

Kelan pääjohtajan paikkaa tavoittelee 20 hakijaa.

Joukossa ovat muun muassa entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.), valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, Kelan johtaja, kokoomustaustainen Kuntaliiton entinen toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti.

Paikkaa hakevat myös sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila, Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen, vakuutuspiirin johtaja Arto Rautio Kelasta, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sekä professori Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Muita hakijoita ovat diplomi-insinööri Asko Eerola, diplomi-insinööri Karo Halme, proviisori Tapio Heilala, sosiaalityöntekijä Markku Kekäläinen, lääketieteen lisensiaatti Heikki Kenttä, järjestösihteeri Reima Kultalahti, toimistosihteeri Mikko Naakka, henkilöstöjohtaja Arja Salin, työterveyslääkäri Samu Suominen, chef engineer Jarkko Taavela ja merkonomi Erja Tennilä.

Hakuaika tehtävään päättyi vuorokauden vaihtuessa.

Kelalle haetaan uutta pääjohtajaa Liisa Hyssälän jäädessä paikalta eläkkeelle vuodenvaihteessa.