Mielipiteet
8.9.2020 07:10 ・ Päivitetty: 8.9.2020 07:10
Kokoomuksen nykyinen oppositiopolitiikka on retorinen takinkäännös verrattuna siihen politiikkaan, jota se itse harjoitti ollessaan vallankahvassa
Kun talous yskii, elvytetään. Kun talous rullaa, voidaan lyhentää valtionvelkaa ja ruuvata talouspolitiikkaa kireämmälle esimerkiksi veronkiristyksillä ja menoleikkauksilla. Noususuhdanteen aikana pyritään torjumaan inflaatiota, rahan arvon heikentymistä ja hintatason nousua.
Tällä vastasyklisellä finanssipolitiikalla hidastetaan työttömyyden kasvua laskusuhdanteessa. Sen pohja lepää nk. keynesiläisessä talousteoriassa, jonka mukaan valtion tulee talouden notkahtaessa lisätä kysyntää, jotta talous kasvaa.
Kokoomus on perinteisesti esiintynyt tarkkana valtion kirstunvartijana ja talouspolitiikan osaajana. Nyt oppositiokaudellaan päällimmäinen politiikan teon väline näyttää olevan pääministeri Sanna Marinin elvyttävän talouspolitiikan kritisoiminen ja valtionvelan kasvun kauhistelu.
Katsaus lähimenneisyyteen ja valtionvelan kehitykseen osoittaa, että kokoomuksen nykyinen oppositiopolitiikka on retorinen takinkäännös verrattuna siihen politiikkaan, jota se itse harjoitti ollessaan vallankahvassa.
Pääministeri Paavo Lipposen I ja II hallituksen aikoina vv. 1995–2003 valtionvelka kasvoi maltillisesti samalla kun bruttokansantuote (BKT) kasvoi reippaasti. Tämä näkyy siinä, että valtionvelka nousi vuoden 1995 reilusta noin 60 miljardista (61% BKT:sta) vuoden 2003 noin 63,3 miljardiin, samalla velka kuitenkin laski 41,7%:iin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Keskustan pääministereiden Jäätteenmäen-Vanhasen I hallitusten aikana vv. 2003-2007 SDP:llä oli valtiovarainministerin salkku. Tuolloin valtionvelka kehittyi suotuisasti 63 miljardista 56:een miljardiin. Talouskasvun ansiosta valtionvelan osuus suhteessa BKT:hen laski aikavälillä 41 prosentista 30:een prosenttiin.
Vuosina 2007–2011 Vanhasen II hallituksessa Kokoomuksen Jyrki Katainen kantoi valtionvarainmisterin salkkua. Pääministerin salkku oli Kataisen hyppysissä vv. 2011–2014, puoluetoveri Alexander Stubbilla 2014–2015. Finanssikriisi puhkesi vuonna 2008 ja valtionvelka lähti laukalle. Samalla Nokia romahti ja paperiteollisuuden tehtaat yskivät. Vuonna 2011 valtionvelkaa oli vajaa 80 miljardia, vuonna 2015 sitä oli 99,8 miljardia euroa.
Lisää aiheesta
Kokoomuksen kantaessa joko valtiovarainministerin tai pääministerin salkkua vv. 2007–2015 valtionvelka nousi 56 miljardista n. 100 miljardiin, eli 43 miljardia euroa. Suomen julkinen velka kasvoi Kataisen aikana 2007-2014 n. 63 miljardista 110 miljardiin, eli 47 miljardia euroa.
Sipilän hallituksessa Stubb ja Petteri Orpo olivat valtionvarainministereinä vv. 2015–2019. Tuolloin valtionvelka kasvoi 100 miljardista vajaaseen reiluun 106:een miljardiin. Suhteessa BKT:hen velka laski 47,2%:sta 43,9:ään prosenttiin. Oikeistolainen hallitus muistetaan erityisesti pienituloisten kurituksesta ja sähläilyistä poliittisissa uudistuksissa.
Jyrki Kataista voidaan oikeutetuksi kutsua keynesiläiseksi, hänen aikanaan taloutta elvytettiin kokoomuksen toimesta vahvasti ja valtionvelan annettiin paisua suhdanteiden tasaamiseksi. Nyt koronan aiheuttama isku on rajuudessaan ja laajuudessaan aivan eri mittaluokkaa kuin vuoden 2008 finanssikriisi.
Oppositiossa Petteri Orpon kritiikki Marinin hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan onkin pelkkää retoriikkaa. Lähihistoria osoittaa, että kokoomuskin osaa elvytyksen. Velkahanoja on avattu silloin kun sen tarve on. Ja SDP:n mukanaolo oikeistovetoisissa hallituksissa on taannut sen, että politiikkaa on pystytty pehmentämään sosiaalisesti oikeudenmukaisemmaksi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.