Politiikka
23.7.2020 13:37 ・ Päivitetty: 24.7.2020 08:56
Kokoomuksen toiminta hämmentää Erkki Tuomiojaa: “Sortunut samaan tyylilajiin”
Entinen ulkoministeri, SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja on ruotinut eilen ja tänään Facebookissa keskustelua EU:n päämiesten saavuttamasta sovusta EU:n monivuotisesta budjetista sekä 750 miljardin elvytysrahastosta.
– En voi olla ihmettelemättä miksi Suomen media valtaosaltaan lankeaa opposition äänentorveksi toistaen kritiikittömästi sen perusteettomia arvioita Suomen EU-elvytyspaketin huonosta neuvottelutaktiikasta ja meille muka surkeasta tuloksesta, hän kirjoitti eilen.
– Persujen ulostulot ovat ihan odotettuja mutta jotenkin surettaa se että kokoomuskin on sortunut samaan tyylilajiin. Olisin odottanut tältä puolueelta kykyä nähdä Euroopan iso kuva ja sen jälkeen vasta arvioida jäikö pakettiin niin paljon heikkouksia että sen mitätöisivät, Tuomioja jatkoi eilen.
Hänen oman käsityksensä mukaan eilen syntyneen ratkaisun hyvyys ja heikkous ratkeaa paljolti sen toimeenpanossa.
– Kriteerit ovat hyviä, myös ja nimenomaan oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisesta, mutta niiden noudattaminen ratkaisee.
Tänään Tuomioja on jatkanut analyysiaan, kysymällä veikö Saksa ja vikisikö Suomi? Hän sanoo yrittävänsä aukaista EU-ratkaisujen isoa kuvaa:
Tuomiojan mukaan Saksa on aina kuulunut tiiviin EU-yhteistyön kannattajiin ja ollut valmis integraation syventämiseen monilla aloilla, mutta samanaikaisesti pitänyt visusti kiinni tiukasta taloudenpidosta ja velkakurista. Tätä on joskus kutsuttu myös ordoliberalismiksi.
– Nykyisessä maailmantilanteessa Saksa näkee, että kyse on koko EU:n uskottavuudesta ja toimintakyvystä, jota Yhdysvaltain johtajuushaluttomuuden ja -kyvyttömyyden vuoksi tarvitaan monenkeskisen yhteistyön ylläpitämiseksi enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
– On myös otettava huomioon, että katkeruus EU:n Covid-19 kriisin alussa osoittamaan toimimattomuuteen oli Italiassa ja muualla Etelä-Euroopassa kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin, että se olisi voinut johtaa jopa EU:n olemassaoloa uhkaavaan fundamentaaliseen kriisiin, Tuomioja huomauttaa.
“Saksan vanavedessä on useimmiten perusteltua purjehtia.”
Tuomioja kirjoittaa, että Covid-19 pandemian luoma kriisi on myös sellainen, että se kohteli kaikkia maita jokseenkin yhtä tylysti, eikä kukaan joutunut sen kohteeksi omaa syytään.
– Siksi Saksa luopui tässä yhteydessä aikaisemmasta Etelä-Euroopan syyttelystä ja oli valmis solidaarisuuden osoittamiseen. Siihen sisältyi myös ymmärrys siitä, että Italian ja muiden ylivelkaantuneiden maiden velkataakkaa ei pandemian vuoksi voi kasvattaa. Siksi esityksen tukipainotteisuus. Pelkkä lainatuki, jota nuuka nelikko esitti, olisi ollut kestämätön ratkaisu.
Tuomioja arvelee, että Saksan linjaus saattoi yllättää aiemmin Saksaa pitkään peesanneen Suomen.
– Saksan vanavedessä on useimmiten perusteltua purjehtia EU-vesissä. Ei kuitenkaan aina, kuten silloin kun Saksa pankkiensa pelastamiseksi pakotti velkaantuneimmat euromaat kohtuuttomiin leikkauksiin tavalla, joka koitui koko EU:n taloudelliseksi tappioksi.
– Marinin hallitus kuitenkin sopeutui uuteen tilanteeseen ja ymmärsi ison kuvan samoin kuin Saksa ja EU:n valtavirta. Se ei poistanut tarvetta arvioida esitystä myös kansallisesta näkökulmasta – näinhän kaikki muutkin tekivät – ja saimmekin kohtuullisessa määrin tarpeellisia korjauksia komission esittämään pakettiin, Tuomioja summaa.
Hän toteaa lisäksi, että elvytyspaketin kriteerit ovat otsikkotasolla kunnossa. Elvytysrahoitus sidotaan maakohtaisiin suosituksiin perustuviin rakenneuudistuksiin, joilla edistetään muun muassa hiilineutraalia taloutta ja digitalisaatiota ja oikeusvaltiokriteeri on mukana.
– Otsikkotaso ei kuitenkaan vielä kerro miten niitä tullaan käytännössä soveltamaan. Sen mukana ratkeaa suurelta osin, voiko EU:n toimia pitää onnistuneena vai ei, Tuomioja jättää kuitenkin varauksen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.