Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Kokoomus pisti jo nyt elpymisrahaston rahat liikkeelle – voidaanko tukeanne hallitukselle pitää siis varmana, Petteri Orpo?

Lehtikuva / Markku Ulander
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Helsingissä tänään.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja puoluehallitus keskustelivat heinäkuun lopulla EU:n elpymispaketti- ja budjettisovusta.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi tuolloin, että ryhmä päättää kannastaan, kun asia saadaan eduskunnan käsittelyyn syyskaudella. Kannan muodostaminen edellyttää sitä, että myös oppositiopuolueille annetaan kaikki mahdollinen tieto neuvottelutuloksesta, Orpo painotti.

– Tarvitsemme hallitukselta lisätietoa siitä, miten asiat ovat, jotta voimme käydä kriittistä mutta rakentavaa keskustelua. Eurooppa on meille tärkeä, mutta emme niele kaikkea purematta, Orpo totesi heinäkuun lopulla.

Sinänsä sovun saavuttamiseta EU:ssa Orpo on pitänyt Suomen ja Euroopan etuna.

Tänään kokoomuksen eduskuntaryhmä oli koolla Helsingissä eduskuntatalossa. Heinäkuiseen nähden varmasti yllättäenkin kokoomusryhmyri Kai Mykkänen linjasi jo nyt jopa senkin, mihin elpymisrahaston rahat pitäisi käyttää.

– EU:n elpymisrahaston Suomen saanto, noin kolme miljardia euroa, tulee ohjata maksimaalisesti koulutukseen ja tutkimukseen, Mykkänen paalutti puheessaan.

Suomessa on pohdittu, edellyttäisikö elpymisrahaston hyväksyminen nykymuodossaan joillain kohdin 2/3 enemmistöä eduskunnassa, jolloin kokoomuslaisiakin pitäisi saada runsaasti ehdotuksen taakse. Tällaista päätöstä saattaisi edellyttää niin kutsutut omat varat, joita vastaan EU voisi lainata markkinoilta rahaa.

Näin Demokraatti kysyi asiasta Petteri Orpolta ja Kai Mykkäseltä:

Petteri Orpo, Jaoitte tuossa elpymisrahastorahat jo, tarkoittaako se sitä, että kokoomus nyt sitten tukee sitä rahastoa eduskunnassakin kaikin tavoin, vaikka kun puhutaan omista varoista, että kokoomus on nyt sen takana?

– Me lähdemme hyvin asiapohjaisesti käsittelemään sekä koko tämän huippukokouksen päätöksen sisältöä sekä EU:n pitkän aikavälin budjettia ja elpymisrahastoa.

– Eduskunta aloittaa sen käsittelyn. Meillä ei edes ole riittävää tietoa vielä kokonaisuudesta ja me haluamme osallistua siihen (käsittelyyn). Me haluamme nähdä, mihin suuntaan se menee, tutustua siihen. Kokoomus päättää sitten aikanaan suhtautumisestaan. Sinänsä minä pidän arvokkaana sitä, että EU:n huippukokouksessa on kuitenkin saavutettu sopu, mutta sen sisältö me käsitellään eduskunnassa ja tähän asiaan palataan, Petteri Orpo vastaa.

Kai Mykkänen, jaoitte tuossa nyt elpymisrahaston rahat jo. Tarkoittaako se sitä, että kokoomukselta on nyt kaikki tuki sille eduskunnassa ja voidaan odottaa, että omissa varoissakin tuette hallitusta?

– Se harkitaan myöskin perustuslakivaliokunnan työskentelyn perusteella, miten itse ratkaisu siitä, että Suomi takaa ja maksaa aikanaan takaisin EU:n elpymisrahaston varoja, että miten me siihen suhtaudumme. Me nyt tässä oletamme, että kun asiasta on Eurooppa-neuvosto yksimielisesti sopinut, kyllähän tämä juna kulkee eteenpäin. Silloin on tärkeätä keskittyä siihen, mitä suomalaisten eteen voidaan tässä oikeasti tehdä.

Jos kokoomuksen ääniä siis tarvitaan, niin kokoomus tukee?

– Minä sanoin, että me harkitsemme tämän asian sitten Suomen perustuslain tarkemman harkinnan puitteissa, sen perustuslakivaliokunta tekee, Kai Mykkänen vastaa.

Peruisitteko oppivelvollisuuden?

Kokoomukselta kuultiin jälleen myös tuttua kritiikkiä oppivelvollisuuden pidentämistä vastaan. Mykkäsen mukaan toisen asteen uudistuksissa on tartuttava oppimisen haasteiden juurisyihin. Kokoomus haluaa vahvistaa oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan pienryhmäopetusta ja opinto-ohjausta.

Demokraatti kysyi Orpolta ja Mykkäseltä, olisivat he hallitusvastuuseen päästessään valmiita perumaan oppivelvollisuuden pidentämisen, mikä asia astuu tällä hallituskaudella voimaan.

– Ei mennä ehkä niin pitkälle nyt vielä. Käsitellään ensin se ja keskitytään siihen, tehdään siitä hyvä, Petteri Orpo vastasi.

– Silloinhan jos se nyt säädetään, sittenhän me tulemme näkemään joidenkin vuosien päästä, kuinka moni tippuu sitten ilman tutkintoa täytettyään 18, Kai Mykkänen sanoi.

Eli ette ainakaan heti olisi sitä perumassa vaan seuraisitte tilannetta?

– Se ei ole se oleellinen asia. Ei ole se pääviesti, vaan se on se, että jos voitaisiin yhdessä tehdä niin,  että se toimisi – tepsivä tapa saada jokaiselle tutkinto. Se meidän sääli on tietysti se, että jos se kerran säädetään, sitten ne 150 miljoonaa euroa kuluvat vuosittain koulutarvikkeisiin ja kyyteihin ja uskoakseni ne voitaisiin käyttää tehokkaammin pudokkaiden auttamiseen, Mykkänen toteaa.

Ulkomailta ostettava laboratoriokapasiteettia enemmän.

Eduskuntaryhmälle pitämässään puheessa Kai Mykkänen totesi, että juridisesti korona-poikkeustila on päättynyt. Suomalaisten arki on kuitenkin yhä hyvin poikkeuksellista.

– Me lapsiperheissä pelkäämme tavallista enemmänkin soittoa päiväkodista tai koulusta. Tänä syksynä se puhelu johtaa jopa viikon kotikaranteeniin testausjonojen vuoksi.

Mykkänen muistutti, että alle 13-vuotiaita koulu- ja päiväkotilapsia on Suomessa yli 600 000. Hänen mukaansa nykyiset koronaohjeet ja vajavainen testikapasiteetti ruuhkineen ovat farssi ja mahdoton yhtälö, kun flunssakausi oikeasti käynnistyy.

Demokraatille Mykkänen kertoo kokoomuksen vaativan tuntuvia, nopeita satsauksia nopeaan testaamiskapasiteettiin.

– Pitää ostaa ulkomailta tarvittaessa ihan eri tavalla laboratoriokapasiteettia kuin nyt keskitetysti. Pitää pystyä myöskin rakentamaan uusia testausmenetelmiä, jotka nopeuttavat sitä itse toimenpidettä niin, että siihen ei mene niin paljon henkilökuntaa. Tätä kaikkeahan sinänsä varmasti asiantuntijatasolla tehdään, mitä itsekin seuraan. Mutta tuntuu, että se koordinointi on huonoa – että ikään kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin puheenjohtaja yllättyy kuultuaan ministeri Krista Kiurulta (sd.) televiosta, että nyt koululaisia testataan näin. Silloin tämä ei vain toimi, Mykkänen sanoo.

Mihin kokoomusta tarvitaan?

Samaisessa eduskuntaryhmäpuheessaan Mykkänen totesi myös, että ”sensaatiohakuinen populismi ja identiteettipolitiikka haastavat meidät kysymään mihin kokoomusta tarvitaan”.

Onko tilanne näin vakava?

– Minä luulen, että se on vuorollaan ollut ihan sama myös demareilla ja miksei keskustalla tällä hetkellä. Kyllähän meillä on tässä ajassa sitä, että jos jännite muodostuu vaikka maahanmuuttotunteiden tai elämäntapaan liittyvän tunnekysymyksen välillä. Tuntuu, että se sitten kiinnostaa ja vetää ne navat erilleen. Silloin tietysti on nähty, että vihreät ja perussuomalaiset ovat yleisesti sitten nousseet, Mykkänen vastaa Demokraatille.

– Se haastaa meitä kaikkia, jotka olemme lähteneet ikään kuin talouden ja yhteiskuntajärjestyksen perusteista ideologiaa rakentamaan, niin että missä me nyt oikeasti olemme sitten jotain enemmän kuin nämä, hän jatkaa.

Mykkänen määritteli eduskuntaryhmälle kokoomusta ja sitä missä puolue on ”enemmän kuin muut” näin:

– Minusta kokoomus on se, joka luo rehellistä kestävää perustaa hoitoon pääsylle, maailman parhaalle koulutukselle, poliisien palkkaamiselle ja sille, että suomalaiset voivat toteuttaa unelmiaan ilman, että ne tukehtuvat kohtuuttomiin veroihin tai rakenteelliseen työttömyyteen, Mykkänen linjasi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE