Hallitusohjelmakirjauksen mukaan palkantarkastusten yleistä linjaa ei voitaisi ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.

Ay-liikkeestä kirjauksen katsotaan olevan täysin vastoin ammattiliittojen neuvotteluoikeutta ja sopimusautonomiaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen istui hallitusneuvottelujen työlainsäädäntöä käsittelevässä pöydässä. Hän on yrittänyt avata Twitter-ketjussa, mistä hallitusohjelmakirjaus on peräisin.

– Raportista löytyy kattavat taloustieteelliset perustelut palkanmuodostuksen vientivetoisuudelle, Valkonen kirjoittaa Twitterissä.

– Esille nostettiin kuitenkin myös valtion raamitus, Valkonen kirjoittaa.

Hän kertaa tviiteissään, että jo Sipilän hallitus yritti kätilöidä mallia kuitenkaan onnistumatta.

– 2022 kierroksella päädyttiin julkisen sektorin palkkajohtajuuteen, mikä on pitkällä aikavälillä mahdotonta. Ja vielä tilanteessa, jossa Suomi velkaantuu hurjalla tahdilla ja peruspalvelujen rahoitus horjuu. Oli selvää, että jotain tarvitsee tehdä, Valkonen perustelee hallitusohjelmakirjausta Twitterissä.

AY-LIIKKEEN väitteeseen palkkamallin lakibetonoinnin sopimusautonomian vastaisuudesta Valkonen vastaa Demokraatille, että kyse ei olisi sopimisen rajoittamista. Hän sanoo, että kirjaus ei muuttaisi sitä, että työnantajat ja työntekijät sopivat palkoista.

– Suomessa on sopimusvapaus. Tämä koskettaa ainoastaan julkista toimijaa. Valtakunnansovittelija on julkinen virkamies ja sovittelulautakunta on työ- ja elinkeinoministeriön asettama.

Valkonen toteaa, että kirjauksen jälkeen sovittelijaa tai lautakuntaa ei käytännössä voisi enää käyttää työkaluna omien tavoitteidensa edistämiseksi.

– Työtaistelutoimenpiteisiin tämä ei vaikuttaisi eikä hallitusohjelmassa ole myöskään kirjauksia, jotka vaikuttaisivat laillisiin työtaistelutoimenpiteisiin, jotka koskettavat esimerkiksi oman alan työehtosopimusta.

Uskotko, että tällainen kirjaus vientivetoisen palkkamallin lakiin kirjaamisesta voi mennä läpi?

– Hallitusohjelma tietenkin on lähtökohtaisesti se, mitä hallitukseen osallistuvat eduskuntapuolueet tavoittelevat.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen arvioi Demokraatille, että mikäli kirjaus toteutuisi, riitapuolet todennäköisesti jatkaisivat neuvotteluja keskenään ja ottaisivat ehkä ulkopuolisen yksityisen sovittelijan ratkomaan erimielisyyksiään.

Valkonen sanoo, että näin voi tehdä jo nykyisinkin.

– Ihan hyväkin, jos syntyy erilaisia keinoja hakea ratkaisuja työmarkkinoilla. Vaikea nähdä mitään huonoa siinä, jos osapuolet katsovat, että he haluavat omissa neuvotteluissaan hakea ulkopuolista apua.

HALLITUKSEN linja työelämäuudistuksissa on otettu varsin tyrmistyneenä vastaan työntekijäpuolella. Sitä pidetään kovana. Vientivetoisen palkkamallin betonointi lakiin olisi ikään kuin kirsikka kakun päälle hallituksen ja työnantajaosapuolen kannalta.

Ville Valkonen kuittaa tämän totemalla, että “kova” on tulkinnanvarainen termi.

– Se, mitä tällä haetaan, on joustavammat, dynaamisemmat, ajanmukaiset työmarkkinat, jotka tuottavat Suomeen sellaiset olosuhteet, että täällä kannattaa palkata ja vastaavasti kannattaa ottaa töitä vastaan.

Valkonen nostaa esiin sen, että esimerkiksi työehtosopimuslaki on vuodelta 1946.

– Täysin vanhentunut.

– Monet työmarkkinarakenteet ovat syntyneet aikana, jolloin meillä oli oma valuutta, jota devalvoitiin. Elimme idänkaupassa erityisolosuhteissa Neuvostoliiton takia. Lisäksi elimme hyvin raskaassa keskittyneessä taloudellisessa elinkeinorakenteessa ja meillä oli myöskin hyvin nuori väestö. Suomi oli vielä talouden kiinniottovaiheessa. Mehän olimme toisen maailmansodan jälkeen poikkeuksellisen köyhä maa, joka otti sitten Länsi-Euroopan kiinni valtavalla talouskasvulla. Meidän rakenteemme ovat kehittyneet siihen aikaan, mutta nykymaailmaan ne soveltuvat erittäin surkeasti.

Valkonen jatkaa, miten nyt eletään globaalissa kilpailussa ja elinkeinorakenteemme on pirstaloitunut. Yritykset jakaantuvat kotimarkkinoilla ja vientimarkkinoilla toimiviin mutta saattavat kuitenkin olla samassa tessissä. Maailman muuttumisen jälkeen työmarkkinoiden päärakenteille ei ole Valkosen mukaan tehty kuin kosmeettisia uudistuksia toisin kuin esimerkiksi Saksassa.

Valkonen summaakin, että hänen mielestään hallituksen uudistukset eivät ole kovia vaan tarpeellisia.

Kun Valkoselta tiedustelee, johtuiko hallitusohjelmakirjaus kunta-alan ja esimerkiksi hoitajien muita korkeammasta palkkaratkaisusta, hän vastaa seuraavasti:

– Ehkä tämä viimeaikainen kehitys osoitti sen, että jostain syystä – jota varmaan työmarkkinajärjestö itse osaavat kommentoida paremmin – ei syntynyt Suomen vientivetoista palkkamallia työmarkkinajärjestöjen toimista.

Valkonen sanoo, että eduskunta ei voi välttää omaa vastuutaan vaan täytyy katsoa kansakunnan kokonaisetua.

– Se kiistatta on se, että meidän vientisektorimme menestyy. Suomi on maailman mittakaavassa äärettömän pieni, lilliputtimaa, joka on todella vientivetoinen. Meidän elintasomme lepää kilpailukykyisen vientiteollisuuden varassa monelta osin. Se määrittää palkanmaksukykyä koko kansantaloudessa.

DEMOKRAATTI uutisoi reilu viikko sitten, että kokoomus yritti selvittää hallitusneuvotteluissa, voiko jo toteutettuun liikkeenluovutukseen sisältyvän soten palkkaharmonisaation perua tai siirtää sen voimaantuloa kymmenellä vuodella. Kysymyksen aiheesta esitti myös hallitusneuvotteluiden Toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta -pöydässä istunut Valkonen. Esimerkiksi sote-alalla toimivat ovat ilmaisseet sotessa suurta pettymystä, että tällaista on edes kysytty.

Haitteko ihan vakavissanne tätä (palkkaharmonisaation perumista tai siirtämistä)?

– Ei sitä sen enempää harkittu. Hallitusohjelmaneuvottelujen aikana pyydettiin satoja erilaisia selvityksiä, yhteensä voi olla, että mennään jopa yli tuhannen. Ne liittyivät siihen, että kartoitettiin tilannekuvaa, jotta hallitusohjelmakirjaukset perustuisivat mahdollisimman hyvin tietoon. Tuostahan ei mitään kirjauksia päätynyt loppujen lopuksi hallitusohjelmaan.

Miksi tällaista haluttiin kysyä, tämä ei varmaan hoitajien maailmassa kovin mukavalta vaikuta?

– Siinä kartoitettiin, että mikä tilannekuva sen kysymyksen osalta on. Se on kuitenkin todella todella iso vaikutuksiltaan ja nimenomaan kustannustavaikutuksiltaan. Meillä on hyvin haastavassa tilanteessa sote-palvelut. Meillä on siellä valtava osaajapula, meillä on rahoitushaasteet ja sitten kaiken lisäksi on haasteita kaikkein oleellisimmassa asiassa eli palveluiden tarjonnassa sekä hoivapuolella että terveydenhuollon puolella. Silloin on ainoastaan vastuullista, että kaikki mahdollinen asiaan liittyvä pengotaan.

”Sote-uudistuksen osalta tämä ehdotus tulee liian myöhään. Liikkeen luovutus on jo tapahtunut, ja takautuvasti sen osalta ei voi tehdä tällaista sääntelyä. Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä käytiin virkavalmistelussa keskustelua siitä, kuinka kauan palkkaharmonisaation toteuttamiseen saisi mennä. Asia ei edennyt, koska se todettiin juridisesti vaikeasti toteutettavaksi”, valtiovarainministeriöstä vastattiin Valkosen kysymykseen.

Olisiko kokoomus ollut, jos se olisi mahdollista, valmis perumaan palkkaharmonisaation tai siirtämään sitä eteenpäin?

– Ei se tullut edes harkittavaksi, joten sitä on ehkä turha spekuloida enkä minä pysty tietenkään puolueen näkökulmaa kertomaan, koska emme päätyneet sellaista harkitsemaan, kun vastaus oli hyvin ilmeinen.

PALJASTUS. Vientivetoinen palkkamalli ja siihen liittyvä HO-kirjaus valtakunnansovittelijan tehtävän tarkennuksesta keskusteluttavat #työmarkkinat.

Avaan tässä ketjussa, miten kirjaus päätyi ohjelmaan ja ennen kaikkea MIKSI.

Taustalla on kuvan raportti 📖

🧵#hallitusohjelma pic.twitter.com/a3PYdtqOac

— Ville Valkonen (@ville_valkonen) June 21, 2023