Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Kolmannes suomalaisista syö rasvoja yli suosituksen – kohonnut kolesteroliarvo useammalla kuin joka toisella

Useammalla kuin joka toisella 25–64-vuotiaalla suomalaisella kolesterolin määrä veressä ylittää yhä terveysviranomaisten suosituksen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Korkeasta osuudesta huolimatta suomalaisten kolesterolitaso on kääntynyt laskuun edellisessä tutkimuksessa havaitun nousun jälkeen. THL seuraa kolesterolitasoa viiden vuoden välein. Tuorein tieto perustuu FinTerveys 2017 -tutkimukseen.

Kolesterolin suositustaso on viisi millimoolia litrassa, kun sekä 25–64-vuotiailla miehillä että naisilla se on keskimäärin 5,2 millimoolia litrassa.

THL kertoo, että korkea kolesteroli on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Tärkein kolesterolitasoon vaikuttava tekijä puolestaan on ravinnosta saatava rasva. Kolmannes suomalaisista syö rasvoja yli suosituksen. Kovan eli tyydyttyneen rasvan suosituksen ylittää 90 prosenttia väestöstä.

– Tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista ei saisi väestötasolla ylittää 10 prosenttia kokonaisenergiasta. Ihmisten henkilökohtaisten ruokavalintojen lisäksi tämä edellyttää suuria tuotannollisia muutoksia maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa, sanoo tutkimuspäällikkö Liisa Valsta tiedotteessa.

“Sekä ravitsemusneuvontaa että lääkehoitoa pitäisi tehostaa.”

Väestön keskimääräinen kolesterolitaso on Suomessa laskenut 1970-luvulta alkaen, jolloin se oli ennätyksellisen korkealla. Kolesterolitaso laski vuoteen 2007, mutta nousi hieman vuosien 2007 ja 2012 välillä. Tuolloin keskusteltiin vilkkaasti vähähiilihydraattisesta ruokavaltiosta, THL huomauttaa.

THL:n mukaan alentunut kolesterolitaso on ollut keskeinen syy sepelvaltimotaudin vähenemiseen. Kehityksestä huolimatta kolesterolilääkitystä voitaisiin silti yhä lisätä erityisesti heillä, joilla on useita sydäntautien riskiä lisääviä tekijöitä.

– Heistä aivan liian suurella osalla on korkea kolesteroli. Sekä ravitsemusneuvontaa että lääkehoitoa pitäisi tehostaa, kertoo tutkimusprofessori Tiina Laatikainen tiedotteessa.

STT–Ilkka Hemmilä

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE