Hän arvioi, että mikäli demokraattien ehdokas Joe Biden voittaa, yhteistyö Euroopan unionin kanssa voisi muuttua jonkin verran.

– Ainakin ilmastopolitiikassa ja ehkä ylipäätänsä monenkeskisessä sääntöihin perustuvassa yhteiskunnassa on oletettavissa uudenlaista otetta ja suunnanmuutosta, hän jatkaa.

Sellaisia puheenvuoroja, joissa miltei julistaudutaan voittajaksi ennen kuin äänet on laskettu tai syytetään vaalivilpistä vaaleissa vailla todisteita, Urpilainen luonnehtii kysyttäessä poikkeuksellisiksi. Toisaalta Urpilainen hymähtää ajattelevansa itse jotenkin niin, että Donald Trumpin toiminnassa nämä ovat aika johdonmukaisia.

Komissaari Urpilainen tapasi tänään Politiikan toimittajia Helsingissä.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on pitänyt tärkeänä transatlanttisen yhteistyön vahvistamista.

– Jos Biden tulee valituksi, on helpompi tehdä Yhdysvaltojen kanssa yhteistyötä ilmastopolitiikassa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Mahdollisesti USA palaa Pariisin ilmastosopimukseen. Ylipäänsä monenkeskisen sääntöihin perustuvan yhteistyön osalta yhteistyön tekeminen on todennäköisesti helpompaa. Jos Trump jatkaa presidenttinä, hänen kanssaan on toimittu kuluneet neljä vuotta eikä minulla ole mitään epäilystä, ettei hänen kanssaan sitten seuraavaa neljää vuotta pystytä myös toimimaan. Sitten ne painopisteet ovat erilaiset.

Myös Urpilaisen kohdalla presidentinvaalit, nimittäin Suomen tasavallan presidentinvaalit, on kiinnostava kysymys. Hän sai jälleen vastattavakseen kysymyksen, kiinnostaisiko ehdokkuus aikanaan.

– En ole asiaa ajatellut. Minä olen niin omistautunut nyt tälle työlle ja ensimmäinen komissaarivuosi on täyttymässä. Suomen presidentinvaalit on vielä aika kaukana tulevaisuudessa. Luulen, että sen pohdinnan paikka on sitten myöhemmin, jos koskaan. 

Urpilaiselta udeltiin myös, kiinnostaako kansallinen politiikka ylipäänsä EU-komissaariuden päätyttyä.

– Minä en ole koskaan tehnyt mitään tulevaisuussuunnitelmia. Olen enemmän hetkessä eläjä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, nykyinen komissio saa toimia viisi vuotta. Siitä on neljä vuotta jäljellä. Siihen olen sitoutunut ja hyvin motivoitunut. Mitä sitten sen jälkeen tapahtuu, minulla ei ole vielä suunnitelmia eikä aavistusta siitä, onko se kotimaassa vai ulkomailla vai mitä se on. Mietitään sitä sitten myöhemmin, Urpilainen vastasi.

Jutta Urpilainen pitää tärkeänä, että EU:n elpymisvälineestä ja rahoituskehyksestä saadaan sopu mahdollisimman nopeasti.

Tänään eteenpäin nytkähti yksi yksityiskohta, kun EU:n oikeusvaltiomekanismin yksityiskohdista syntyi sopu EU-parlamentin ja neuvoston välisissä neuvotteluissa. Tähän sopimukseen Urpilainen ei ole vielä ehtinyt perehtymään.

– Sinällään pidän positiivisena sitä, että se on saatu sovittua. Se on kuitenkin ollut iso ja tärkeä elementti koko rahoituskehysneuvotteluissa, hän kommentoi varovaisesti.

Urpilainen toteaa, että ylipäänsä talousluvut kertovat siitä, että talouden supistuminen on todella iso haaste ei vain Suomelle vaan myös muille Euroopan valtioille.

– Sen takia tarvitaan yhteisiä toimia.

Urpilainen uskoo, että kriisin jälkeen Euroopassa on edessä iso talouspoliittinen keskustelu.

Siinä kysytään, Miten EU:n taloudenpitoa ja yhteistä talouspolitiikkaa mahdollisesti uudistetaan.

– Siihen liittyy erilaisia elementtejä kuten vakaus- ja kasvusopimus, mahdollinen yhteinen finanssipoliittinen kapasiteetti tai hallittu velkajärjestely tai monia muita elementtejä, joita aina keskustelussa on väläytetty. Mutta tämän keskustelun aika ei ole nyt, vaan varmasti sitten kun kriisin akuuttivaihe on ohi. Totta kai siihen keskusteluun kannattaa valmistautua.

Vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellään vaikkapa julkisen talouden alijäämien suuruutta ja maiden julkisen talouden velkasuhdetta.

Urpilaisen mukaan on hyvä, että myöskin Suomessa on pystytty elvyttämään taloutta vaikeana aikana.

– Jossain vaiheessa kriisistä pitää lähteä myöskin etenemään kohti uutta normaalia. Millaisia uudistuksia ja miten talouspolitiikkaa pitää pystyä myös vähitellen kiristämään, ovat varmaan asioita, joihin täytyy akuutin kriisinhoidon jälkeen myöskin keskittää voimavaroja.

Urpilainen ennakoi, että jossain vaiheessa suunnan täytyy muuttua ja talouden kiristämisenkin aika tulee.

– Minä en ole koskaan tykännyt mistään talouskuripolitiikka-sanasta. Mutta on varmasti selvää, että talouspolitiikkaa täytyy alkaa myös jossain vaiheessa kiristää. Emme me voi loputtomiin elää tilanteessa, jossa valtiot velkaantuvat vaan elvyttääkseen akuutin kriisin hoidossa.

Urpilainen painottaa olennaisen kysymyksen olevan, millainen uusi normaali on ja mitkä ovat pelisäännöt, joiden mukaan siinä toimitaan.