Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Toimituksen kommentit

9.11.2017 14:52 ・ Päivitetty: 9.11.2017 14:55

Kommentti: Kansalainen ramppaa pian yhtenään vaaliuurnilla – miten käy äänestysprosentin?

Vaalien yhdistämisestä ei syntynyt yksimielisyyttä asiaa marraskuusta 2016 lähtien puineessa puoluesihteereiden työryhmässä.

Suomalaista demokratiaa koettelee kohtapuolin outo ongelma: vaalien runsaus. Toistuvien vaalien pelätään heikentävän niihin osallistumista.

Maassa järjestetään lyhyen ajan sisällä neljät vaalit alkaen presidentinvaaleista tammikuussa 2018 europarlamenttivaaleihin touko-kesäkuussa 2019. Yhdessä tai erikseen.

Ei ihme, jos pieni äänestäjä on huuli pyöreänä erilaisia ehdotuksia ja yhdistelmiä pähkäillessään.

Ensimmäiset maakuntavaalit oli ensin tarkoitus toimittaa vuoden 2018 presidentinvaalin yhteydessä. Hallitus päätti kuitenkin siirtää maakuntavaalit ensi vuoden lokakuulle soten valinnanvapauslain käsittelyn pitkittymisen takia.

Säännönmukaisen aikataulun mukaan seuraavat eduskuntavaalit ovat 14.4.2019 ja seuraavat europarlamenttivaalit 9.6.2019. Europarlamenttivaalien ajankohdasta ei kuitenkaan ole vielä varmuutta. Koska säännönmukaisen vaalipäivän viikonloppuun osuu helluntai, on mahdollista, että EU:n neuvosto aikaistaa vaalipäivää.

Taustaksi:

  • Kokoomuksen puheenjohtajan ja valtiovarainministerin Petteri Orpon mukaan kevään eduskuntavaalien ja eurovaalien yhdistäminen voisi olla järkevää. Orpo pitäisi maakuntavaalit puolestaan hallituksen linjauksen mukaisesti lokakuussa 2018.
  • Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies on ehdottanut vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaistamista tammikuulle, jotta uusi hallitus saadaan muodostettua ja sen toiminta vauhtiin hyvissä ajoin ennen kesälomia.
  • Kuntaliiton kyselyn mukaan kuntien johdossa on kannatusta maakuntavaalien järjestämiselle samanaikaisesti eduskuntavaalien kanssa.
  • Puoluesihteerien keskustelu lähestyvästä vaalisumasta päättyi syksyn alussa erimielisyyteen.
  • Oppositio olisi halunnut, että maakuntavaaleja olisi lykätty vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteyteen.
  • – Tämä on ensimmäinen kerta, kun maakuntavaalit järjestetään, joten olisi fiksua, että ne olisivat samaan aikaan kuin eduskuntavaalit. Näin lait on varmasti saatu voimaan ja on tarkalleen tiedossa, mitä maakuntien pitää tehdä, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm on todennut.
  • – On vierasta meidän perinteellemme, että hallitus ilmoittelee, koska vaaleja järjestetään, Rönnholm mainitsi.

Lisää aiheesta

”On vierasta meidän perinteellemme, että hallitus ilmoittelee, koska vaaleja järjestetään.”

  • Toukokuussa puoluesihteerien työryhmä jätti raportin eduskuntavaalien ja eurovaalien yhdistämisestä, mutta sitä vastustettiin osassa puolueista.
  • Heinäkuussa keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska sanoi STT:lle, että maakuntavaalien järjestämisellä lokakuussa 2018 on ”painavat perusteet”. Hän ei kuitenkaan sanonut, mitä nämä perusteet ovat.
  • Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) torjuu maakuntavaalien siirtämisen myöhemmäksi. Vehviläisen mukaan ajankohta ei ole ongelma, koska ensimmäisten maakuntavaalien ajoitus on ollut tiedossa jo puolisentoista vuotta.
  • Vuoden 2019 eduskunta- ja eurovaalien yhdistäminen on oikeusministerin ja -ministeriön pohdittavana.

Ota nyt tuosta selvää.

Käteen lähinnä jää se, että vaaleja on paljon ja niiden ajankohdalla tehdään (puolue)politiikkaa. Asialla taktikoidaan.

Miten sumassa mahtaa käydä jo muutenkin hiipuneelle äänestysprosentille, erityisesti euro- ja maakuntavaaleissa? Jääkö se alle 50:n ja kuinka paljon?

Uhkana vaalien yhdistämisessä olisi puolestaan muun muassa teknisten sekaannusten lisääntyminen vaalipaikoilla.

Jokainen äänestysikäinen suomalainen, joka suorittaa joka käänteessä kansalaisvelvollisuutensa, on demokratian ritari.

p.s. Vuonna 2020 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Ainakaan näillä näkymin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU