Pöydällä ovat niin lähekkäin olevien euro- kuin eduskuntavaalien yhdistäminen 2019 kuin ennen kaikkea hivenen uudempana asiana maakuntavaalien aikataulu.

Hallitus on lyönyt lukkoon omasta puolestaan maakuntavaalien ajankohdan. Ne on määrä pitää lokakuussa 2018 eli yli puoli vuotta aiemmin kaavailtua myöhemmin. Hallituksen sote-uudistuksen pakkoyhtiöittämistä tarjonnut valinnanvapausmalli ei mennyt perustuslakivaliokunnan seulan läpi.

Jo aiemmin puoluesihteerit ovat neuvotelleet vuoden 2019 eduskunta- ja eurovaalien yhdistämisestä. Sopua ei saavutettu.

SDP, RKP ja KD eivät kannattaneet. Rintamat ovat pysyneet hyvin samanlaisina eikä mikään viittaa siihen, että maanantain kokous toisi muutosta.

Oppositiopuolueissa on halua siirtää maakuntavaalit huhtikuun 2019 eduskuntavaalien yhteyteen.

– Kaikki oppositiossa olivat sitä mieltä, että se olisi fiksua. Mutta kun hallitus on tehnyt sopimuksen, siitä ei ole mitään keskusteltavaa. Jos hallitus on sitä mieltä, että ne pidetään lokakuussa, silloinhan ne pidetään, vasemmistoliiton puolusihteeri Joonas Leppänen sanoo.

Toisaalta ilmassa on ollut myös tulkintaa, että kaikista puolueista erityisesti ja nimenomaisesti keskusta pitää kiinni maakuntavaaleista lokakuulla. Näin on katsottu Kuntamarkkinoiden puheenjohtajatentin jälkeen.

Demokraatti ei tavoittanut kokoomuksen puoluesihteeriä kommentoimaan asiaa.

Kuntavaalitentissä perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari nosti esiin myös vaihtoehdon järjestää maakuntavaalit ja eduskuntavaalit yhtä aikaa 2018 lokakuussa.

Joonas Leppänen pitää maakuntavaalien järjestämistä lokakuussa absurdina ja typeränä. Hän ei usko, että vaalit herättävät tuolloin yksinään kiinnostusta. Niiden yhdistäminen 2019 nostaisi vaalien äänestysprosenttia.

– Jos halutaan jonkinalainen oikeutus, pitää panostaa siihen, että ihmiset kiinnostavat ja osallistuvat. Varmaan tulee aika matala äänestysprosentti, kaikki puolueet odottelevat tuolloin eduskuntavaaleja.

– Käytännössä syy on se, että keskusta haluaa maakuntahallinnon ja kokoomus soten valinnanvapauden ja jotta niiden on mahdollista saada ne paikoilleen ennen eduskuntavaaleja, se on pakko tehdä nyt, koska muutoin kaikki vedettäisiin uusiksi, Leppänen toteaa.

– Ensi vaalikaudella voi olla aika eri puolueet hallituksessa, hän jatkaa.

Eduskunta- ja europarlamenttivaalien yhdistäminen tai yhdistämättä jättäminen jää lopulta oikeusministeri Antti Häkkäsen huoleksi. Häkkäsen on punnittava asiaa perustuslain valossa. Käytännössä vaalien yhdistämiseen olisi tärkeää saada melko suuri yksimielisyys.

Ongelmallista voi perustuslain suhteen olla myös se, jos nykyiset kansanedustajat siirtävät omaa kansanedustajan toimikauttaan.

Maakuntavaalit ovat uudet vaalit ja periaatteessa hallitus voi viedä eduskunnassa läpi niiden aikataulutuksen. Joonas Leppänen huomauttaa tosin, ettei runnominen vastoin opposition tahtoa kovin kohteliasta ja parlamentaarista ole.

– Olisi ollut järkevää, että ensiksi niistä olisi ollut aito keskustelu, missä ne pidetään eikä niin että pääministeri laittaa vain yhtäkkiä, että missä ne ovat, Leppänen sanoo.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm pitäisi järkevänä järjestää maakuntatavaalit ja eduskuntavaalit yhdessä huhtikuussa 2019.

Hän ihmettelee, mistä hallitus on tempaissut lokakuun 2018 maakuntavaalien ajankohdaksi.

Hän harmittelee sitä, että hallituksen harkitsemattomuutta vaalien ajankohdissa pusketaan nyt puoluesihteereiden syliin ja syyksi.

Rönnholm muistuttaa, että kaikkien vaalien ajankohdat ovat olleet hallituksen tiedossa ja hallitus on itse luonut maakuntavaali-ongelman, koska sote- ja maakuntamalleja on yritetty viedä läpi hallituksen mallilla.

– Pyritään tietenkin konsensuksella hoitamaan nämä vaaliasiat ratkaisukeskeisesti.

– Pidän toivoa yllä viimeiseen asti, että tässä voitaisiin johonkin ratkaisuun päästä, Rönnholm sanoo, mutta ääni ei ole kovin toiveikas.

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska on luonnollisesti eri linjoilla kuin Rönnholm tai Joonas Leppänen.

– Ehkä tärkeintä on se, että me saamme uudistukset vietyä läpi ja niiden takana on kansan ja sitä kautta myöskin eduskunnan enemmistö. Koska edelleenkin on se tarve, mikä 2015 tuli ilmi, että tähän maahan tarvitaan sote- ja maakuntauudistus. Nyt se sitten toteutuu, hän sanoo ja perustelee lokakuun 2018 maakuntavaalien ajankohtaa.

Kovin korkealla eivät odotukset maanantaiseen puoluesihteeritapaamiseen ole Ovaskallakaan.

– Luulen, että siellä on puolueilla hyvin erimieliset näkemykset. Osa haluaa eduskuntavaalit ja eurovaalit yhteen ja osa maakunta- ja eduskuntavaalit.

– Lähtökohta on se, että hallitus on esittänyt, että maakuntavaalit pidettäisiin lokakuussa 2018, Ovaska paaluttaa.

Euro- ja eduskuntavaalien suhteen ei ole myöskään luvassa linjanmuutoksia, vaan ennen päätetyt kannat ovat pysymässä voimassa.

– Samat lähtökohdat kuin viimeksi. Oikeusministeri päättää. Puolueet eivät ole ainakaan liikkuneet. Sen näkee, mitä oppositiopuolueet ovat mieltä, onko liikuttu mihinkään suuntaan, hän pyörittelee.

Ovaska katsoo, että jos vaaleja yhdistetään, äänestysprosentit nousevat. Siitä huolimatta maakuntavaalit pitää hänen mukaansa pitää lokakuussa. Keskustasta tätä perustellaan siis sillä, että maakuntahallinto saadaan pystyyn ja sote etenemään.

– Jos on lait paketissa, miksi viivästyttää vaaleja.

Sellaista perustetta Ovaska ei tuo esiin, että vahvana maakuntapuolueena keskusta voisi myös yrittää saada eduskuntavaaleihin nostetta hyvin menneistä maakuntavaaleista.

Senkin hän myöntää, että maakunta- ja eduskuntavaalit yhdistämällä olisi paremmat mahdollisuudet saada kansaa uurnalle.

– Mutta pitää myös pystyä puolueina tekemään työtä, että maakuntavaaleissa saadaan äänestysprosesntti korkeaksi. Ei voida lähteä siitä, että prosentti jäisi huonoksi, se on huono lähtökohta.

– Maakuntavaaleissa on puolueilla ja tiedotusvälineillä tärkeä roooli, koska ne ovat historian ensimmäiset maakuntavaalit.