Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Toimituksen kommentit

Kommentti: Näin hallitus siivoaa perussuomalaisten perinnön – vai onko kyseessä ihmiskohtaloilla leikkivä hämäys?

Toimituksen kommentit

Simo Alastalo

Demokraatin politiikan toimittaja.

Timo Soini ja juuri valittu puheenjohtaja Jussi Halla-aho perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuun 10. päivä.

Maahanmuuttovastaisella populismilla eduskuntapuolueeksi noussut perussuomalaiset ei kestänyt hajoamatta hallitusvastuuta. Vuoden 2015 vaaleissa silloinen Timo Soinin puolue oli keskustan jälkeen toiseksi suurin, ja se oli pakko saada hallitukseen menettämään kannatustaan. Suunnitelman toteutumista edisti oppositiossa vuosia rähjänneen Soinin korkoa kasvanut kunnianhimo.

Simo Alastalo

Demokraatti

Diiliin suostuneet keskusta ja kokoomus nielivät hallitusohjelman, jonka sisään neuvoteltiin nuivan siiven mestarin Jussi Halla-ahon räätälöimää maahanmuuttopolitiikkaa.

Kun Euroopan laajuinen pakolaiskriisi syksyllä 2015 käynnistyi, perussuomalaiset oli oman väkensä kanssa vaikeuksissa. Maahanmuuttoa ei vastustettu tarpeeksi jyrkästi eivätkä uudistukset edenneet riittävän nopeasti. Kesällä 2016 syntyi vihdoin päätös ulkomaalaislain tiukennuksista.

Perheenyhdistämistä vaikeutettiin ja turvapaikanhakijoiden oikeusavun palkkioista tehtiin kiinteitä. Työnsä hyvin tehnyt oikeusavustaja sai saman rahan kuin asiat vasemmalla kädellä hoidellut amatööri. Myös valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen rajoitettiin ja valitusaikoja lyhennettiin.

”Lainmuutokset olivat salonkikelpoisiin pykäliin kätketty versio puolimilitaarista rajat kiinni -iskulauseesta.”

Syntyi tilanne, jonka on muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden presidentin suulla todettu uhkaavan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Lainmuutokset olivat salonkikelpoisiin pykäliin kätketty versio puolimilitaarista rajat kiinni -iskulauseesta.

Perussuomalaisten poliittinen upseeristo esitteli julkisuudessa mielellään turvapaikkaprosessin hintalappua. Ihmisoikeusnäkökulmasta, johon Suomi on muun muassa YK:n pakolaissopimuksessa ja EU:n ihmisoikeussopimuksessa sitoutunut, vaiettiin tietoisesti. Jatkuva rahaan keskittyminen tilanteessa, jossa Kreikan lomasaarten rannoille huuhtoutui ruumiita, toi mieleen Neuvostoliiton, jossa valtion murhaamat ihmiset olivat kuluerä.

Lisää aiheesta

Perinteiset eduskuntapuolueet, jotka perussuomalaisten kanssa hallitukseen suostuivat, katsoivat hiljaa sivusta, kunnes jäät vihdoin lähtivät ja tuli kesä 2017.

Näytti siltä, että käenpoikaa kasvattanut Soini työnnettiin seuraajaehdokkaineen pesästä. Todellisuudessa putoajat olivatkin puheenjohtajavaalin voittaja Halla-aho ja hänen nuiva seurakuntansa. Kantoraketit olivat työnsä tehneet. Soini hylkäsi puolueensa ja jatkoi liittolaistensa kanssa taivaltaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa.

”Kokoomus nosti sisäministeriksi puolittain punavihreän Kai Mykkäsen.”

Kun maahanmuuttovastainen perussuomalaisuus vajosi oppositioon, käänteen täytyi olla eduskuntavaaleihin valmistautuville hallituskumppaneille, keskustalle ja kokoomukselle, suunnaton helpotus. Nyt halla-aholaisten ehdoilla räätälöityä maahanmuuttopolitiikkaa voidaan pehmentää eikä julkisuudessa lepakoita räjäytellyt työmies Putkonen enää edusta hallituspuoluetta.

Kokoomus nosti sisäministeriksi puolittain punavihreän Kai Mykkäsen, joka ryhtyi saman tien pyyhkimään pöydältä perussuomalaisten ruuantähteitä. Sisäministeriö pohtii parhaillaan Mykkäsen johdolla Maahanmuuttoviraston käytäntöjä yhdessä pakolaisjärjestöjen ja yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa.

Aikataulu on politiikan maailmassa ennätysnopea. Projekti valmistuu jo kesäkuuksi. Olisiko tämä ollut mahdollista, jos Mykkäsen vieressä ministeriaitiossa istuisi Halla-ahon puoluetovereita?

”Ministeri Häkkänen uhraa ministeriönsä rahoja ja resursseja liki vuoden mittaiseen viralliseen selvitykseen.”

Myös oikeusministeriössä tapahtuu. Julkinen kritiikki turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta on laittanut liikettä ministeri Antti Häkkäseen (kok.), joka uhraa ministeriönsä rahoja ja resursseja liki vuoden mittaiseen viralliseen selvitykseen.

Häkkäsen edeltäjä oli kesäkuun poliittisessa maanjäristyksessä siniseksi muuttunut Jari Lindström, joka ei olisi vanhassa puolueessaan saanut tällaisesta selvityksestä kiitosta.

Häkkäsen ja Mykkäsen havahtumisessa on lopulta kyse poliittisista pisteistä. Vuoden päässä on eduskuntavaalit, joissa isojen kaupunkien kokoomus tarvitsee liberaalin kannattajakuntansa ääniä.
Takapajuinen ulkomaalaislaki tai äänestäjien oikeuskäsitystä uhmaavat Maahanmuuttoviraston käytännöt osuvat silloin omaan nilkkaan. Vaaleihin mennessä täytyy vähintään näyttää siltä, että asialle on tehty jotakin.

Perussuomalaiset meni hallitukseen hajoamaan. Nyt on aika siivota näkyvistä heidän poliittinen perintönsä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE