Suomihan nousi maailmanrangissa kolme sijaa (sijoitus 17.).

Lisäksi Lauri Markkanen valittiin kisojen kakkosviisikkoon ja Miikka Muurinen kisojen parhaaksi nuoreksi pelaajaksi.

Pelillisenä yhteenvetona Suomi selviytyi joukkueena taktisesti hienosti. Vain maailmanmestari Saksa pystyi kouluttamaan Susijengiä.

Heidän tietotaitonsa tuli erinomaisesti esiin kisojen kuluessa. On vain valitettavaa, että Möttölä siirtyy jatkossa Kanadan valmennustiimiin, jossa jo ennestään on suomalaisväriä, kun Gordon Herbert luotsaa kanukkeja.

VAIKKA kisat menivät suomalaisilta yläkanttiin, niin parannettavaa silti löytyy.

Suurin puute on takamiespeli, joka liiallisina pallonmenetyksinä rankaisee näyttävästi ja armottomasti.

Pientä parannusta tosin kisojen tässäkin sektorissa tapahtui, mutta ongelmat ovat kuitenkin siellä olemassa ja vastaisuudessa pitää löytyä uusia playmakereita.

Nyt Miro Little osoitti, että hänessä on ainakin aineksia siihen.

Kun suomalaisten saavutuksia vedetään yhteen, niin edellämainittujen pelaajien lisäksi ei voida unohtaa Mikael Jantusta ja Elias Valtosta eikä Olivier Nkamhoutakaan.

Alkavalla kaudella kaikki edellä mainitut susijengiläiset pelaavat seurajoukkueissa merkittävissä rooleissa, Jantunen jopa kisojen hopeajoukkueen Turkin mestariseuran Fenerbachenin riveissä.

Turkkihan oli Suomen lisäksi EM-karkeloiden suuryllättäjä.

Susijengin saavutus oli mittavuudeltaan sitä luokkaa, ettei hehkutukset olleet turhia.