Kaikki alkoi puoliväliriihestä, jossa on ilmeisesti solmittu jonkinnäköinen lehmänkauppa tai ”kassakaappisopimus”, johon liittyy se, että hallintarekisteri-hanketta aletaan jälleen kerran ajamaan läpi. Asiasta kerrottiin riihen jälkeen pienellä viivelähdöllä.

Muutama viikko tästä kuntavaalitappion lamauttama perussuomalaiset on sotkeentunut pahemman kerran hallintarekisterikiemuroihinsa. Häiriötila alkaa olla jo sitä luokkaa, että myötätunto kiilaa tunteista päällimmäiseksi jo poliittisten vastustajienkin parissä.

Vai mitä pitäisi ajatella perussuomalaisten tiedotuksesta. Tässä alustavaa sekavaa listaa:

– Julkisuuteen on annettu ryhmän sisältä viestiä, että tiedossa ei ole ketään, joka äänestäisi hallituksen esitystä vastaan eikä eduskuntaryhmän puheenjohtajalle ole tällaista tullut tietoon – tai sittemmin, hän ei ole ottanut asiaa virallisena ilmoituksena. Julkisuuteen on annettu ryhmän sisältä viestiä, että vastaan äänestäjiä on ja eduskuntaryhmän puheenjohtajaa on tästä informoitu.

– Julkisuuteen on annettu ryhmän sisältä viestiä, ettei perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokouksessa ole äänestetty hallintarekisterikompromissin hyväksymisestä. Julkisuuteen on annettu ryhmän sisältä viestiä, että hankkeesta on äänestetty eduskuntaryhmän kokouksessa.

Mikäli tällaista ristiinpuhumista ilmenisi jossakin ”vanhassa puolueessa”, kyyti saattaisi olla paljon kovempaa ja vastuunkantamisen perään kysyttäisiin hanakammin.

Kristillisdemokraattien pieneen eduskuntaryhmään takavuosina tottunut Toimi Kankaanniemi on pian puhunut itsensä sellaiseen sykkyrään, että tuskin löytää viikonloppuna omin avuin perille kotiinsa Jyväskylän Palokkaan. Hänelle perussuomalaisten viimeisten hallitusvuosien eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta saattaa tulla paljon kovempi urakka kuin 1990-luvun alun ministeripestistä kristillisissä.

Perussuomalaiset yritti nuijia rivinsä kokoon ja välittää äänestäjille viestin, jonka mukaan omaisuuden piilottajat, veronkiertäjät ja rahanpesijät saavat nenillensä hallintarkisterin kylkeen lyödyn lähdeveron, sittemmin 50 prosentin ennakonperinnän.

Ennakonperinnän tehovaikutus ei opposition joukkoihin uponnut. Mutta ei se uponnut myöskään perussuomalaisten poliisikansanedustajiin, jotka katsovat nyt, etteivät voi poliiseina lähteä suojelemaan sellaista toimintaa, joka heidän arvioissaan jopa edistäisi rikollisuutta. Kyseessä on heille omantunnon- ja poliisin ammattietiikkaan liittyvä kysymys. Vähimmällä ryhmä pääsisi nyt, jos antaisi poliiseilleen erivapauden äänestää hanketta vastaan.

Kiinnostava oli myös tieto, jonka mukaan perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei etukäteen tiennyt, että puhemies Maria Lohela veti hallintarekisteriesityksen keskiviikkona pois eduskunnan päiväjärjestyksestä. Lohela on kertonut aistineensa tunnelmaa ja tehneensä päätöksensä itsenäisesti.

– Minä arvioin silloin, että sen asian osalta kävivät tunteet niin kuumina, että katsoin, että siitä olisi seurannut jonkinasteinen arvoton näytelmä ja ajattelin, että parempi, kun vähän rauhoitetaan tilannetta ja vedin sen pois, Lohela kertoi Demokraatille.

Kankaanniemi taasen sanoi, ettei muista oliko keskustellut Lohelan kanssa ennen kuin asia lähti päiväjärjestyksestä. Uskotaan kumpaakin, tieto kulkee joka tapauksessa eduskunnassa eri reittejä.

Perussuomalaisten ryhmän kannalta Lohela on saattanut ”aistia tunnelmaa” kovinkin hyvin. Jos tilanne on ryhmässä jo tuossa vaiheessa ollut se, että on uhkailtu erottamisella, hallintarekisterin jättäminen pöydälle on voinut jopa estää puolueen hajoamisen.

– Meidän puhemiehen ansiosta se pystyttiin ottamaan listalta, siitä kiitokset hänelle, poliisikansanedustaja Veera Ruoho (ps.) sanoi eilen.