Politiikka

Kommentti: Punavihreä kupla voitti kuntavaalit – kärjessä vihreät sosialidemokraatit

Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen

Poliittisessa kielenkäytössä on puhuttu yliopistokaupunkien punavihreästä kuplasta ja sitä hallitsevasta vihervasemmistosta. Nimitys on perussuomalainen keksintö, joka on sittemmin vahvistettu Turun yliopiston Polittiset kuplat -tutkimushankkeessa.

Nyt kupla on puhunut ja ottanut vaalivoiton.

Nousu on ollut pitkä ja tasainen. Se on ennakoitu politiikan tutkijoiden parissa, ja sen on aavistanut myös fillarikommunismin kaltaisiin soinismeihin aikaansa käyttänyt perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini, jonka puolue oli pääministeripuolue keskustan ohella vaalien suurimpia häviäjiä.

Viikolopun kuntavaalien selkeitä voittajia olivat täysin ylivoimaisesti kannatustaan kasvattanut vihreät (213 lisäpaikkaa) ja vähän maltillisemmin tulostaan petrannut vasemmistoliitto (21 lisäpaikkaa).

Molemmat ovat oppositiossa ja hyötyivät Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen epäsuosiosta, joka on erityisen suurta koulutusleikkauksia ja kovaa maahanmuuttolinjaa vastustaneissa yliopistokaupungeissa. Oma omituinen lukunsa on Helsinki, jossa hallituspuolue kokoomus pärjäsi pormestariehdokas Jan Vapaavuoren ansiosta erinomaisesti, vaikka kokoomus menetti koko maassa 243 paikkaa edellisten kuntavaalien tulokseen verrattuna.

Suurin oppositiopuolue SDP ei vaalivoittoon yltänyt, vaikka tutkijoiden mukaan SDP:n pitäisi sijaita vihreiden ja vasemmiston kanssa samassa poliittisessa kuplassa. Opposition ainoana isona puolueena SDP:llä olisi ollut mahdollisuus yhdistää kaupunkien punavihreät ja maakuntien perinteisempi työväki.

SDP:n tulos (-33 paikkaa) oli pettymys muun muassa Helsingissä, jonne jäi tappion myötä kaksi suurta puoluetta, ja Turussa. Erityisen suuri pettymys oli Jyväskylässä, jossa vihreät nousi viidenneltä sijalta suurimmaksi puolueeksi ja SDP menetti viime kuntavaalien kannatuksestaan yli viisi prosenttiyksikköä.

Taustalla oleva trendi on tuttu muun muassa Eduskuntavaalitutkimuksesta vuodelta 2015.

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa yliopistokoulutetuista 16 prosenttia äänesti SDP:tä. Viime eduskuntavaaleissa yliopistokoulutettujen osuus oli enää yhdeksän prosenttia.

Vihreät ovat tämän päivän demareita.

Vihreissä kannatuskehitys oli täysin päinvastainen. Yliopistokoulutettujen äänestäjien osuus nousi vuoden 2003 10 prosentista vuoden 2015 vaalien 18 prosenttiin.

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) totesi kuntavaali-iltana Twitterissä, että vihreät ovat tämän päivän demareita. Puheet ovat Jaakonsaaren mukaan täysin samat. Yhtäläisyyden on huomannut myös Eduskuntavaalitutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä, jonka mukaan puheenjohtaja Ville Niinistö (vihr.) käyttää paljon ja sujuvasti sosialidemokraattisia argumentteja.

Vihreät on kokoaan suurempi puolue. 350 000 suomalaista äänestäjää ei Demokraatin selvityksen mukaan pystynyt heitä kuntavaaleissa äänestämään, koska ehdokkaita ei kaikkialle riittänyt.

Jos kannatustrendi jatkuu ja ehdokasasettelua parannetaan, vihreiden puheenjohtajasta tulee jossakin vaiheessa Suomen pääministeri.

Kannattajiensa ikääntymisen kanssa kamppailevan SDP:n pitäisi tehdä jotakin, jos se haluaa jatkossa johtaa punavihreää rintamaa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat