Ammattipiireissä sopimus tunnetaan nimellä maakunta- ja sote-uudistus. Sisältö on tässä vaiheessa monille tuttu, mutta hämmästyttävän harvaa se tuntuu häiritsevän. Mikä tahansa käy, kun keskusta saa 18 maakunnan mallinsa ja kokoomus voittaa terveyslotossa kavereilleen miljardien sote-markkinat.

Oli hallituksessa kolmaskin puolue, perussuomalaiset. Mutta puolue sekosi kesällä omaan puheenjohtajavaaliinsa. Hädän hetkellä apuun riensivät keskusta ja kokoomus, jotka saivat tukea maan ylimmältä arvojohtajalta, maanantaina itsensä johdattelijaksi brändänneeltä tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä.

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei hallitukseen kelvannut, mutta hallitukselle ei kelvannut myöskään uudet eduskuntavaalit. Kun perussuomalaiset hajosi, hallitukseen jäänyt sininen varjo sinetöi pienuudellaan keskustan ja kokoomuksen poliittisen vallan.

Olennaista ei ole se, oliko hallitusdiili suunniteltu etukäteen vai ei. Olennaista on, että keskusta, kokoomus ja hieman myös Niinistö auttoivat tilaisuuden tullen hajottamaan ison poliittisen puolueen, jotta hallitus pysyisi pystyssä ja Suomen lähihistorian suurin vedätys saisi jatkua.

Miksi maakunta- ja sote-uudistus on härski poliittinen vedätys? Kysykää terveydenhuollon asiantuntijoilta. Hallitus on tehnyt puolen vuoden sisään kaksi sote-esitystä, jotka toteutuessaan romuttaisivat Suomen kansainvälisesti laadukkaan erikoissairaanhoidon, vaarantaisivat päivystyssairaaloiden onnettomuusvalmiuden, aiheuttaisivat kärsimystä ja jopa kuolonuhreja.

Uudistuksen kruunu on nimetty valinnanvapaudeksi. Sana ei tarkoita itsessään mitään, mutta siihen on helppo ladata paljon hyvää ja kaunista. Vapaus on helppo myydä varsinkin silloin, kun sen yksityiskohdista ei ole mitään hajua.

Ensimmäinen valinnanvapausesitys kaatui eduskunnan perustuslakivaliokuntaan kesäkuun lopulla. Sen jälkeen rahamaailman besserwisserit, pankkiiri Björn Wahlroos mukaan lukien, ovat syyttäneet kaatumisesta perustuslakia, josta he eivät mitään ymmärrä. On hyvin mahdollista, että myös lokakuussa sorvattu uusi sopimus kaatuu. Sekä esityksen läpimeno että sen kaatuminen ovat huonoja vaihtoehtoja kaikille muille paitsi kokoomukselle.

Kokoomusta sote-diilin kaatuminen ei haittaa. Puolue on gallup-johtaja, joka pääsisi uusissa vaaleissa eroon inhoamastaan maakuntauudistuksesta ja voisi jatkaa uudistustaan uudessa hallituksessa.

Kokoomuksella ei ole kiire. Se voi syyttää uudistuksen romuttumisesta muita ja marssittaa näyttämölle lisää Wahlroosin kaltaisia pseudoasiantuntijoita. Samalla puolueen silmäterä, sote-bisnes etenee kunnissa kuin juna. Suuret hoiva-alan yritykset ja terveysjätit hankkivat kunnilta sote-kiinteistöjä ja ostavat niiltä samalla henkilökunnan ja palvelut. Isoilla firmoilla on varaa myydä tuotettaan vuosia tappiolla ja ostaa pois markkinoilta kilpailutuksissa häviävät pk-yritykset.

Sote-vallankumous saattaa edetä terveysjättien osalta jopa ripeämmin, kun poliittista ratkaisua ei saada aikaiseksi. Terveysjäteille hallituksen sote-halvaus on lupa painaa rahaa. He saavat juuri nyt kunnissa sen mitä hakevat, koska kunnat eivät pysty kieltäytymään niiden rahakkaista tarjouksista.

Poliittinen oppositio on epäonnistunut, jos nykymuotoinen sote-uudistus toteutuu. Suomalainen media on epäonnistunut, jos tasavallan presidentti Sauli Niinistö kävelee presidentinvaalit läpi joutumatta vastaamaan toiminnastaan vaikenevana arvojohtajana, joka auttoi lausunnoillaan hallitusta jatkamaan diilinsä toteuttamista.

Jos jokin on arvokysymys, se on huoli suomalaisten hyvinvointipalveluista ja niiden alasajosta. Sen vuoksi soten tulisi olla myös yksi presidentinvaalien pääteemoista, vaikka sisäpolitiikka ei presidentille muutoin kuin arvojen näkökulmasta kuulukaan. Niinistölle se ei teemaksi vaikuta kelpaavan.

– Sote on ihan sui generis, omaa laatuansa oleva tapaus. Siis laajuutensa ja monimutkaisuutensa vuoksi. Minä nyt pidättäydyn antamasta siitä mitään ennakkoarvioita, miten siinä mennään, Niinistö totesi Demokraatille maanantaina illalla.

Keskustaa, kokoomusta ja niiden sidosryhmiä lukuunottamatta maakunta- ja sote-uudistuksessa ei nykymuodossaan ole muita voittajia. Häviäjiä on paljon, muun muassa satavuotias Suomen tasavalta.