Kommentti: Vuoden jännittävin eduskuntakeskustelu alkamassa – ota nämä 15 pointtia huomioon seuratessasi

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Eduskunta käsittelee tänään valtioneuvoston tiedonantoa hallituspohjan muutoksesta ja äänestää mahdollisesti myös hallituksen luottamuksesta.

Perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokouksessa toissa viikonloppuna puolueen puheenjohtajaksi valittiin Jussi Halla-aho. Pian tästä perussuomalaiset repesi kahtia, kun perustettiin 20 kansanedustajan Uusi vaihtoehto -ryhmä.

Tätä ennen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) olivat ilmoittaneet, ettei hallitusyhteistyö ole mahdollista Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa. Pari päivän kuluttua hallituskriisi oli ratkennut ja hallitus jatkaa vanhalla ohjelmallaan ja vanhoilla ministereillä siten, että perussuomalaiset korvaa Uusi vaihtoehto -ryhmä.

Seuraa seuraavia asioita tämän päivän täysistuntokeskustelussa:

1. Hallitus on pitänyt kiinni kertomuksesta, jonka mukaan etukäteen ei ollut tiedossa, että perussuomalaisten ryhmästä lähtee ministerit ja 20 kansanedustajaa pois. Nouseeko keskustelussa esiin seikkoja, jotka romuttavat hallituksen kertomuksen?

2. Miten mediatiedot vaikuttavat keskusteluun? Lännen Media kertoi jo viikko ennen perussuomalaisten hajoamista, että eduskuntaryhmästä lähtee 20 kansanedustajaa. Miten media saattoi tiedää asiasta, vaikka kokoomuksesta ja keskustasta on vakuutettu, että tällaista, ainakaan näin tarkkaa tietoa ei ollut.

3. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on todennut, että SDP selvittää, mitä hallituskriisissä on oikeasti tapahtunut. Mitä Antti Rinne ja SDP:n kansanedustajat täysistunnossa vaativat?

4. Mitä tapahtuu perussuomalaisten ja Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän välillä. Tuleeko tiedonnannosta näiden kahden ryhmän välinen taistelu ja näytös?

5. Kokoomuksen kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo kirjoitti eilen sapekkaan kolumnin, jossa hän kritisoi hallituskriisin hoidosta myös kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa. Malttaako Hjallis pitää suunsa kiinni eduskunnassa? Eilen hän totesi Demokraatille, ettei ole tavannut kolumnejaan kommentoida eikä lausunut asiasta lisää.

6. Kokoomuksessa muutkin kansanedustajat ovat ilmaisseet tyytymättömyyttään hallituskriisin hoitoon. Miten esiintyvät Ville Rydman, Susanna Koski ja Elina Lepomäki, joka on kiinnittänyt huomiota muun muassa Uuden vaihtoehdon lukuisiin ministerinpaikkoihin?

7. Tasavallan presidentillä oli myös roolinsa hallituskriisin edistämisessä. Haastetaanko salista myös presidentin toimintaa?

8. Miten esiintyvät presidenttiehdokkaat Matti Vanhanen (kesk.) ja Pekka Haavisto (vihr.). Käyttävätkö he tilaisuutta haastaakseen myös presidentin toimintaa? Entä mitä sanovat SDP:n presidenttiehdokaskuvioissa olevat kansanedustajat?

9. Miten näkyy vihreiden uusi linja vai onko sellaista? Esiintyykö vastavalittu puheenjohtaja Touko Aalto tässä keskustelussa sillanrakentajana vai hyökkääkö hän rajusti hallituksen kimppuun?

10. Miten toimii Timo Soini? Tuleeko tai tehdäänkö hänestä koko hallituskriisin konna tai sankari?

11. Vaaditaanko hallituskriisin selvittämistä oikeuskanslerin ratkaistavaksi? Miten ylipäänsä arvioidaan sitä, että maassa ollaan kriisiä ratkaistaessa kummallisessa tilanteessa, jossa ei ollut istuvaa oikeuskansleria?

12. Varsinkin hallituspuolueiden ministerit ovat tiukassa paikassa ja prässi on kova. Mitä kertoo ministerien ja kansanedustajien elekieli, onko se linjassa puhutun puheen kanssa? Räpsyvätkö silmät, harhaileeko katse?

13. Tuleeko keskustelusta hallituskriisin välinäytös vai loppunäytös?

14. Tervehdyttääkö keskustelu demokratiaa ja syntyykö kansalle kuva, että asioiden kulku tuli selväksi vai jääkö yhä paheneva jälkimaku poliittisesta pelailun kulttuurista?

15. Onko jolllakin heittää keskusteluun yllättävä tieto tai paljastus, joka asettaa hallituskriisin aivan uuteen valoon?

Eduskunnan täysistuntoa voi seurata muun muassa Yle areenasta tästä linkistä.

Keskustelua aiheesta

Päivi Nerg valtiovarainministeriön alivaltiosihteeriksi

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Päivi Nerg.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on nimitetty valtiovarainministeriön alivaltiosihteeriksi johtamaan sote-uudistusta. Nimityksestä päätettiin tänään valtioneuvoston istunnossa.

Nerg seuraa tehtävässä Tuomas Pöystiä, joka siirtyy oikeuskansleriksi ensi vuoden alussa.

Nerg aloittaa viisivuotiskautensa alivaltiosihteerinä ensi vuoden alussa.

Virkaa haki kymmenen ihmistä. Nerg on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Hänet valittiin sisäministeriön kansliapäälliköksi seitsenvuotiskaudelle vuonna 2012.

Demarijournalistien 110-vuotisjuhlassa esillä Mauno Koiviston mediasuhteet

Mauno Koivisto pelasi mielellään lentopalloa.

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry täyttää 110 vuotta. SSSL juhlii tasavuosiaan perjantaina 24. marraskuuta Helsingissä Kirjan talon juhlasalissa (Kirjatyöntekijänkatu 10 B).

Tapahtuma alkaa Manu ja media -juhlafoorumilla, jossa käsitellään presidentti Mauno Koiviston ja median suhteita. Näkökulmansa aiheeseen kertovat emerituspäätoimittajat Risto Uimonen, Seppo Heikki Salonen, Jyrki Vesikansa, toimittaja Unto Hämäläinen sekä Antero Kekkonen, joka ehti nähdä Koiviston niin toimittajan kuin poliitikon näkökulmasta.

Foorumin juontavat Jukka Halonen ja Maarit Hirvensalo. Se myös striimataan suorana osoitteessa www.unionimedia.fi/live.

Manu ja media -foorumi

Syntyikö Manu-ilmiö sattumalta (Risto Uimonen)

Ensimmäinen työväen presidentti (Seppo Heikki Salonen)

Koivisto hovikelpoiseksi myös porvareille (Jyrki Vesikansa)

Koivisto ja sopulit (Unto Hämäläinen)

Manu toimittajan ja puoluejohtajan silmin (Antero Kekkonen)

”Keskustelu ajautunut väärille urille” – SAK:n Eloranta haluaa lopun työttömien syyllistämiselle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Suomen suurimman palkansaajajärjestön puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä työvoiman kohtaanto-ongelmasta käyty keskustelu on ajautunut väärille urille, kun lääkkeiksi tarjotaan vain työvoiman tarjonnan lisäämistä ja työttömyysturvan leikkaamista.

– Kohtaanto-ongelma ei ratkea ilman, että työttömien ja matalan koulutuksen omaavien osaamista parannetaan, SAK:n Eloranta painottaa.

Hän huomauttaa, että osa avoinna olevista työpaikoista ei ole aitoja työpaikkoja tai niiden ehdot eivät ole kelvollisia.

– Todellinen työvoimapula kohdistuu harvoihin ammatteihin ja on usein alueellista. Ennakoivalla työntekijöiden osaamisen kehittämisellä tähän voidaan varautua, ja fiksut työnantajat ovat näin toimineetkin.

– Alan vaihtaminen on Suomessa teoriassa helppoa, mutta käytännössä vaikeaa. Nykyjärjestelmä ohjaa alanvaihtoon pääasiassa työttömiä ja niitä, joilla terveydellinen syy edellyttää ammatin vaihtamista. Nopeasti muuttuvassa työelämässä tämä ei riitä.

SAK on esittänyt uraohjausta kaikille työntekijöille.

Elorannan mukaan uraohjauspalvelut on koottava osaksi tulevien maakuntien kasvupalveluja, joiden yhtenä tehtävänä on tarjota tietoa tulevasta työvoimantarpeesta myös alanvaihtoa suunnitteleville.

”Koko aktiivimallista on viimeistään nyt luovuttava.”

Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli on ajautunut vaikeuksiin eduskunnassa. Valiokuntakäsittelyssä malli on todettu muun muassa eriarvoisuutta lisääväksi ja byrokraattiseksi.

– Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota SAK:n alusta asti esiin tuomiin ongelmiin. Mallin korjailu ei auta, vaan koko aktiivimallista on viimeistään nyt luovuttava, sanoo Jarkko Eloranta.

Hän varoittaa hallitusta luomasta monimutkaista ja työttömille vaikeasti avautuvaa järjestelmää. Sen sijaan työttömyysturvan karensseja pitää yksinkertaistaa ja työttömien palveluita parantaa.

”Uhkasakkoja kunnille, jos lapsen oikeuksia ei kunnioiteta” – Li Andersson vaatii lisää käsiä lastensuojeluun

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson on tänään aloittanut kansanedustajien allekirjoituksien keräämisen lakialoitteeseen lastensuojelun sosiaalityön mitoituksesta.

Lastensuojelun resurssit vaikuttavat tuhansien suomalaislasten oikeuksien suojeluun. Viimeistään henkilökunnan voimakkaiden hätähuutojen jälkeen pitäisi olla jokaiselle selvää, että lastensuojeluun tarvitaan lisää henkilökuntaa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

– Se edellyttää sekä velvoittavia mitoituksia lainsäädäntöön että henkilöstötarpeen huomioimista koulutuspolitiikassa.

Lakialoitteen mukaan lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voisi olla vastuullaan vain niin monta lasta, joiden osalta hän suoriutuu lastensuojelulakiin ja muuhun lainsäädäntöön sisältyvistä velvoitteista. Lapsen asiasta vastaavalla sosiaalityöntekijällä voisi kuitenkin olla vastuullaan enintään 30 lasta. 

Lapsen oikeuksista pitää välittää joka päivä.

Yli tuhat sosiaalityöntekijää ja sosiaalityön opiskelijaa julkaisi lasten oikeuksien päivänä 20.11.2017 vetoomuksen nostaakseen esiin työhönsä ja lasten oikeuksien toteutumiseen liittyviä epäkohtia. Vetoomuksen taustalla on sosiaalityöntekijöiden vakava huoli lasten ja nuorten heitteillejätöstä lastensuojelun kroonisen aliresurssoinnin takia.

Kaikki poliitikot ovat huolissaan lastensuojelusta kun ilmenee rajuja epäkohtia, kuten lapsen oikeuden loukkauksia tai jopa kuolemantapauksia, Andersson toteaa.

– Lapsen oikeuksista pitää kuitenkin välittää joka päivä, eli silloin kun laaditaan talousarvioita ja päätetään sosiaalityön rahoituksesta. Kannatan uhkasakkoja kunnille, jos ne eivät kunnioita lapsen oikeuksia ja turvaa lastensuojelun resursseja.

Useissa kunnissa sosiaalityöntekijöillä voi olla 40, 60 tai jopa 80 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Tilanne on hankala, sillä palveluiden asiakkaana on lapsia, joiden tilanteet ovat vakavasti vaarantuneita ja turvattomia.

Antti Rinne Lännen Medialle: ”Keskituloiset perheet putoavat varhaiskasvatusmaksujen ansiosta lähelle köyhyysrajaa”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Keskituloiset perheet putoavat varhaiskasvatusmaksujen ansiosta lähelle köyhyysrajaa, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa Lännen Median haastattelussa.

– Se on tärkeätä sanoa ääneen.

Rinne korostaa haastattelussa päivähoitomaksujen olevan keskeinen lapsiperheiden köyhyyttä tuottava ongelma.

– Yli 14 000 euron nettosäästö kolmessa vuodessa on valtava summa perheelle. Esitämme, että maksuton varhaiskasvatus rinnastetaan perusopetukseen perustuslain tasolla. Varhaiskasvatus olisi hyvä kirjata perustuslakiin, Rinne sanoo Lännen Medialle.

Yli 14 000 euron nettosäästön Rinne  pohjaa esimerkkitapaukseensa, jossa perheen molemmat huoltajat ansaitsevat bruttona 2 500 euroa kuukaudessa. Mikäli perheellä on kaksi samaan aikaan päivähoidossa olevaa pientä lasta, perheellä hupenee varhaiskasvatusmaksuihin 4 862 euroa 11 kuukauden aikana. Kolmessa vuodessa summaksi kertyy 14 586 euroa.

Summaa voidaan pitää suurena, kun esimerkkiperheen bruttotulot samalta ajalta ovat 180 000 euroa. Esimerkkilaskelma on tehty Lahden kaupungin laskurilla.

SDP esittääkin varhaiskasvatusmaksujen poistamista.

SDP esittääkin viime viikoilla julkaisemassaan vaihtoehtobudjetissa varhaiskasvatusmaksujen poistamista. Puolueen esityksessä poistamiseen on varattu 100 miljoonaa euroa. Rinne kuitenkin huomauttaa vielä, että varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen siirtyminen edellyttäisi tulevina vuosina 200 miljoonan euron vuotuista panostusta.

Hänen mukaansa puolue on tähän valmis, mikäli pääsee hallitukseen, Lännen Median haastattelusta selviää.

Puolueen laatimassa toimenpideohjelmassa lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi toisena keskeisenä keinona on oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen vaikuttaisi perheiden talouteen poistamalla lukion ja ammattikoulujen oppimateriaalien kustannukset.