Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Koronakriisin jälkipyykille on jo tarjottu vanhaa käsikirjoitusta: talouskuria – Professori arvostelee: ”Tässä ovat kaikennäköiset aika painajaismaisetkin mahdollisuudet todennäköisiä”

Istock

Maailma ja Suomi ovat tilanteessa, jossa yritetään selvitä ilman karttaa tai aikaisempaa kokemusta koronan jälkeiseen aikaan. Jälkipyykille on jo tarjottu vanhaa käsikirjoitusta: talouskuria.

Simo Alastalo

Demokraatti

Koronapandemia on yhä käynnissä, mutta eri puolilla maailmaa pohditaan jo kiivaasti elämää koronan jälkeen. Epidemian ensimmäinen aalto vaikuttaisi jo Suomessa laantuvan. Tiedot viruksesta ovat edelleen hataria, joten toista, laajasti yhteiskuntaan ja talouteen vaikuttavaa aaltoa pidetään mahdollisena.

Epävarmuus näkyy vahvasti talousennusteissa. Valtiovarainministeriö ennakoi kotimaista tuotantoa mittaavan BKT:n putoavan tänä vuonna 5,5–12 prosenttia. Paras huonoista vaihtoehdoista toteutuisi, jos epidemian vuoksi määrätyt rajoitteet saataisiin purettua juhannukseen mennessä eikä syksyllä tulisi epidemian toista aaltoa. Jos rajoitukset venyvät puolen vuoden mittaisiksi tai yli sen, 12 prosentin lasku BKT:ssa saattaa olla liian optimistinen.

Tulevaisuus on tavanomaista hämärämpi.

– Kukaan ei vielä tiedä, kuinka isot vahingot ehtivät syntyä eikä sitä miten tilanne normalisoituu. Otetaanko talouden resursseja käyttöön vähitellen vai niin, että normaaliin palataan hyvin lyhyen ajan sisällä? Talouden uudelleen käynnistämisen suhteen ollaan kartoittamattomilla vesillä, taloustieteen professori Markus Jäntti sanoo.

Toivon että olen väärässä.

Valtiot ovat pyrkineet hidastamaan talouden alamäkeä jättimäisillä elvytyspaketeilla. Sitran johtoon siirtynyt entinen Suomen EU-komissaari ja pääministeri Jyrki Katainen ehti jo muistuttaa velan takaisinmaksun tärkeydestä Helsingin Sanomien haastattelussa.

Jäntti toivoisi tasapainopuheisiin malttia. Hän pelkää talouspoliittisen keskustelun palaavan Suomessa kriisin jälkeen vanhoille uomilleen.

– En ole sen suhteen optimisti. Tämän tilanteen jälkipyykin käsikirjoitus on monta kertaa nähty. Kriisin aikana on laaja yksimielisyys siitä, että tarvitaan voimakasta valtion väliintuloa. Toipumisessa otetaan vanhat käsikirjoitukset käyttöön. Suu pannaan taas säkkiä myöten eikä velkoja voi laittaa lasten maksettavaksi. Soitetaan samaa levyä.

Jäntti pitää pöyristyttävänä kielenkäyttöä, jossa puhutaan julkisen talouden tapauksessa velkojen maksattamisesta lapsilla.

– Moralistinen ”kansantalous on kuin kotitalous” -puhe puree suureen osaan äänestäjistä. Toivon että olen väärässä.

– En ole jatkuvan elvytyksen kannattaja. Myös kestävyysvaje on pyrittävä hoitamaan maltillisella talouspolitiikalla keskipitkällä aikavälillä. Siihen ei kuulu se, että tuloveroasteikkoja alennetaan pysyvästi.

Vuoden 2008 finanssikriisistä toivuttiin Jäntin mukaan hitaasti osin talouspolitiikan virheiden takia.

– Olisi aika murheellista, jos sama toistuisi.

Virheiksi Jäntti mainitsee EKP:n 2010-luvun koronnoston, joka tuli aivan liian aikaisin. Elvyttävämpi politiikka olisi ollut Suomessakin paikallaan.

– Helsingin kaupungin investointibudjettia oli pienennetty. Nousukauden alkaessa se kaksinkertaistui muutamassa vuodessa, kun samat investoinnit olisi voitu aiemmin tehdä nollakorolla. Investointeja olisi voitu aikaistaa ilmaiseksi. Kun niitä tehtiin kerralla paljon, iso osa kaupungista oli samanaikaisesti myllerryksessä ja kasvaneen kysynnän myötä myös hinnat nousivat.

Vuoden 2008 kriisiä seurannutta talouskurilinjaa on pidetty osasyynä muun muassa oikeistopopulismin nousuun Euroopassa. Horisontissa häämöttää koronapandemian vuoksi jopa mahdollisuus EU:n hajoamiseen, pohjoista ja etelää jakaa suhtautuminen tukipaketteihin ja solidaarisuuteen kriisin ratkaisemisessa.

– Tässä ovat kaikennäköiset aika painajaismaisetkin mahdollisuudet todennäköisiä. Epäröin yleensä käyttää sanaa vaarallinen, mutta pidän suorastaan vaarallisena puheita kovin kireästä talouspolitiikasta kriisin jälkeen. Mahdolliset skenaariot deflaatiosta aina EU:n hajoamiseen eivät herätä suurta innostusta, Jäntti sanoo.

Pidän Vihriälän kirjoittelua järkevänä.

Hintojen ja palkkojen laskua tarkoittavan deflaation sijaan koronakriisiin on tarjottu lääkkeeksi hallittua inflaatiota, mikä helpottaisi valtiontalouksien velkataakkaa.

– Inflaatio on ollut tavoitteeseen nähden liian matala. Rahapolitiikka on ollut epäonnistunutta, vaikka yhtä koronnostoa huolimatta on varmasti pyritty muuhun kuin liikaan tiukkuuteen. Sehän olisi kotiinpäin, että inflaatio-odotuksia saataisiin nostettua.

Ennen kokemattoman tilanteen helpottamiseksi on keksitty myös yllättäviä keinoja.

Professori Vesa Vihriälä ehdotti, että Euroopan keskuspankki EKP voisi siirtää valtioiden joukkovelkakirjalainat maan kokoon suhteutettuna ikuisesti nollakorolle. Käytännössä EKP antaisi velan anteeksi, jolloin esimerkiksi Suomen julkisen velan määrä suhteessa BKT:hen putoaisi 40 prosenttiin.

Jäntti pitää keskuspankkirahoitusta hyvänä ideana.

– Pidän Vihriälän kirjoittelua järkevänä. Hänen ehdotuksensa olisi poliittisesti myös hyväksyttävissä.

Koronapandemia on Jäntin mukana paljastanut riskejä, joita vastaan ei ole sosiaalivakuutuksia. Yhtenä esimerkkinä on laajamittainen valtion tuki vaikeuksiin ajautuneille yrityksille. Suora tuki on EU:n lainsäädännössä kielletty, joten käsillä olevaa tilannetta varten ei ole Suomessa lainsäädäntöä. Yrityksille on jaettu kehittämisrahaa muun muassa Ely-keskusten ja Business Finlandin kautta.

– Kun sosiaalivakuutuksia ei ole, ne pitää keksiä jälkikäteen osin ennustettavissa olevilla seuraamuksilla. Yritystukia on lehtitietojen perusteella valunut yllättäville tahoille. Se on pientä kuohuntaa tässä kaiken keskellä.

Yleinen asenneilmapiiri vaikuttaisi olevan yritysten ja vaikeuksissa olevien ihmisten puolella.

Lue koko artikkeli torstaina 30.4. ilmestyvästä Demokraatin aikakauslehdestä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Pääkirjoitukset
28.5.2020
Kainosteluunkaan ei ole syytä: SDP on nyt monella mittarilla Suomen selvästi suosituin puolue
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE