Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Koronakuolleisuudessa huima ero EU:ssa keväällä ja syksyllä – THL:n Mika Salminen avasi syyt

THL:n johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotustilaisuudessa tänään.

THL:n johtaja Mika Salminen keskittyi tämän päivän THL:n tiedotustilaisuudessa kuvaamaan koronapandemian tilaa etenkin EU-alueella.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Maailmanlaajuisesti pandemian hidastumista ei ole näköpiirissä.

– Pandemian kanssa joudutaan varmasti toimimaan vielä useita kuukausia eteenpäin, Salminen luonnehti.

Suurin osa EU-maista on Salmisen mukaan kuitenkin kohtuullisen hyvässä tilanteessa.

Yksi iso ero kevään ja syksyn tilanteen välillä EU-alueella on se, että kuolemantapauksia suhteessa todettuihin tautitapauksiin oli huomattavan paljon enemmän keväällä kuin syksyllä.

Kevään kohdalla tapauskuolleisuus todetuista covid-tapauksista oli EU-alueella yli 11 prosenttia. Nyt Salmisen kaavioista oli nähtävissä, että syksyllä tapauskuolleisuus on asettumassa 1-2 prosentin välille.

Esimerkiksi Ranskassa tapauskuolleisuus keväältä oli peräti 18 prosenttia, kun taas Suomessa oltiin 5 prosentin hujakoilla.

Mikä sitten selittää isoa eroa kevään ja syksyn tapauskuolleisuudessa.

Salminen selvitti, että keväällä pystyttiin testaamaan vain kaikkein vakavimmat sairaustapaukset. Testauskapasiteettia ei eri maissa ollut tarpeeksi. Koska lieviä tapauksia ei pystytty nykyisessä määrin testaamaan, tapauskuolleisuus näyttäytyy korkeampana keväällä.

– Nyt lähes joka maassa on pystytty kapasiteettia nostamaan, myös lievemmät tapaukset voidaan havaita.

Salminen kertoi myös, että syksyllä kaikkein haavoittuvimpia ryhmiä on opittu suojaamaan koronalta. He ovat itsekin oppineet suojautumaan.

– Myös hoito on kehittynyt, vaikka meillä ei ole täsmälääkettä tautiin. Lääkärit ovat oppineet, miten potilaita kannattaa hoitaa, etteivät he menehtyisi tautiin niin helposti.

On myös maita, jotka säästyivät keväällä isolta korona-aallolta. Näitä olivat Euroopassa muun muassa Unkari, Puola ja Tsekki. Salminen pelkäsi, että nyt näissä maissa tauti saattaisi edetä reippaammin. Kyseessä on kuitenkin vasta hypoteesi, josta on osviittaa.

Esimerkiksi Tanskassa, Norjassa ja Suomessa pystyttiin keväällä torjumaan tautia onnistuneesti.

– Ainakaan toistaiseksi näissä maissa kuolleisuus ei ole lähtenyt sellaiseen kasvuun kuin edellisessä kategoriassa, Salminen sanoi viitaten mainitsemiinsa Itä-Euroopan valtioihin.

– Ei ole selviö, että tilanne säilyy tällaisena, mutta tavoite se on, hän muistutti Pohjoismaihin viitaten.

Salminen mainitsi myös, miten Tanska ja Viro ovat onnistuneet kääntämään koronatapausmäärät laskuun. Viesti onkin se, että päättäväisin toimin pystytään vaikuttamaan epidemian kehittymiseen, vaikka yhteiskuntaa ei suljettaisikaan.

Mitään viitteitä siitä ei ole, että koronan tartuttavuus olisi muuttunut.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE