Tapahtumat saivat alkunsa alkuvuonna 2020, kun sosiaali- ja terveysministeriö teki HVK:lle kaksi tukipyyntöä hengityssuojainten hankkimiseksi. Ennen jälkimmäistä tukipyyntöä Suomeen oli todettu poikkeusolot koronapandemian takia.

HVK päätyi tilaamaan miljoonien eurojen edestä suojaimia, jotka joko eivät olleet vaatimusten mukaisia tai joita ei koskaan toimitettu. Toukokuussa 2020 HVK päätti Harjulan työsuhteen, koska tämä oli HVK:n mukaan ylittänyt toimivaltansa eikä ollut noudattanut hankintaprosessia suojainhankinnoissa.

HARJULA vei potkunsa käräjäoikeuteen ja vaati HVK:lta korvaukseksi kahden vuoden palkkaa. Kanteessaan hän sanoi, ettei hän tehnyt suojainhankintoja eikä olisi voinut niitä myöskään estää.

Käräjäoikeus oli asiassa Harjulan kannalla. Sen mukaan oli totta, että Harjula oli hyväksynyt suojainkauppoihin liittyneitä laskuja, vaikka HVK:n työjärjestyksen ja taloussäännön asettamat edellytykset laskujen hyväksymiselle eivät täyttyneet. Oikeuden mukaan Harjula oli kuitenkin tapahtumahetkellä voinut olla perustellusti siinä käsityksessä, että tämä oli sallittua, jotta hengityssuojaimia saatiin hankittua erittäin kriittisissä ja poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Oikeuden mukaan myös HVK:n toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö olivat tietoisia suojainhankintoihin liittyneistä suurista riskeistä. Näin ollen oikeus katsoi, ettei asiallisia ja painavia perusteita Harjulan työsuhteen päättämiselle ollut.