Talousarvion loppusumma on noin 65 miljardia euroa. Budjetti on noin seitsemän miljardia euroa alijäämäinen, mikä on tarkoitus kattaa lisävelanotolla.

Valtiovarainvaliokunta lisäsi budjettiin menoja noin 40 miljoonan euron edestä. Lisämenoilla pyritään muun muassa tukemaan koronan jälkihoitoa, parantamaan väyläverkon kuntoa sekä edistämään osaamista ja kansalaisjärjestöjen toimintaa.

Liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja pyöräilyä parantaviin väylähankkeisiin osoitetaan noin 19 miljoonan euron lisäys.

Valiokunnan mukaan julkisen talouden isoimmat riskit liittyvät yhä yleiseen talouskehitykseen. Valiokunta toteaa mietinnössään, että epävarmuus on jälleen viime viikkoina lisääntynyt muun muassa koronatapausten määrän kasvun sekä uuden virusmuunnoksen myötä.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallituksen talouspolitiikka oli koronakriisin ja sitä seuranneen taantuman aikana nopeaa, etupainotteista ja voimakkaasti elvyttävää. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että hallituksen linjaamilla toimilla vauhditetaan taloudellista aktiviteettia myös ensi vuonna.

-  Lisäksi on edelleen varauduttava tukitoimien lisäämiseen, mikäli koronatilanne pitkittyy ja vaikeutuu, mietinnössä sanotaan.

Valtiovarainvaliokunnan mietintöön jätettiin kolme vastalausetta. Oppositiopuolueiden perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien edustajat jättivät vastalauseensa mietintöön.

Mietinnön käsittely täysistunnossa alkaa ensi viikolla. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy talousarvion lopullisesti vielä ennen joulua.

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi budjettimietinnössään rahoitusvaltuuden, joka on edellytyksenä uudelle sopimukselle matkustajajunien ostoliikenteestä.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kertoi perjantaina, että se on päässyt rautatieyhtiö VR:n kanssa alustavaan neuvottelutulokseen junien ostoliikenteestä. Sopimus kattaisi vuodet 2022-2030.

Uusi sopimus koskee Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen lähijunavuoroja, säännöllistä Lapin yöjunaliikennettä, sähköistämättömien rataosien kiskobussiliikennettä sekä yksittäisiä intercity- ja Pendolino-vuoroja.

Valtion maksama liikennöintikorvaus sopimuskaudella 2022-2030 olisi enintään noin 314 miljoonaa euroa. Vuosittainen lisärahoitus olisi siten enintään 2,7 miljoonaa euroa.

LVM:n mukaan pitkittynyt koronakriisi on vähentänyt matkustajaliikenteen kysyntää ja kasvattanut julkisen tuen tarvetta.

Sopimus junien ostoliikenteestä on tarkoitus allekirjoittaa ensi vuoden alussa. Nyt voimassa olevan sopimuksen mukaisten junavuorojen liikennöinti jatkuu siihen asti ilman katkoja

Ministeriön mukaan uuteen ostoliikennesopimukseen sisältyy mahdollisuus laajentaa palvelutarjontaa myöhemmin. Alueiden kanssa jatketaan keskusteluja junaliikenteen kehittämismahdollisuuksista.