Raportti varoittaa, että saatavuuspulalla voi olla vakavia seurauksia huumeiden käyttäjille. Erityisesti heroiinin kohdalla saatavuuspula voi johtaa siihen, että heroiinin käyttäjät korvaavat huumausaineen entistä vaarallisemmilla kotimaisesti tuotetuilla aineilla.

Deutsche Wellen mukaan huumeiden saatavuuspula on menneisyydessä johtanut muun muassa siihen, että huumeiden käyttäjät ovat enenevässä määrin jakaneet keskenään piikitykseen käytettäviä neuloja. Tämä taas voi johtaa esimerkiksi hepatiitin tai HIV:n, mutta myös covid-19:n leviämiseen.

YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimiston (UNODC) raportin mukaan huumeiden käyttäjien päässä näkyvän saatavuuspulan taustalla ovat huumeiden vähentynyt maahantuonti sekä tiukat eristystoimet.

UNODC kertoo saaneensa selvityksiä eri maista, ja erityisesti Euroopasta, Lounais-Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta on tullut viestiä siitä, että heroiinin saatavuudessa on puutteita.

Raportin mukaan pandemian ja sen vastaisten toimien vaikutukset laittomien huumeiden toimitusketjuihin ovat olleet vaihtelevia. Ilmateitse tehtävä laittomien huumeiden kauppa on pitkälti tyrehtynyt. Tämän lisäksi maateitse tapahtuva salakuljetus on vähentynyt ja sitä on onnistuttu torjumaan enemmän.

Raportti kertoo myös heroiinitakavarikoiden lisääntyneen tuoreeltaan Intian valtamerellä. Raportin mukaan tämän voidaan tulkita viittaavan siihen, että vesiteitse tapahtuva salakuljetus kohti Eurooppaa on lisääntynyt.

UNODC:n raportin mukaan on myös merkkejä siitä, että ilmaliikenteen vähentyminen on voinut jo johtaa siihen, että kokaiinia lähetetään Etelä-Amerikasta suoraan Eurooppaan meriteitse.

Kannabiksen laittomaan kauppaan ei sen sijaan uskota kohdistuvan samanlaisia vaikutuksia kuin heroiiniin tai kokaiiniin. Syynä tähän on se, että kannabiksen tuotanto tapahtuu usein lähempänä kuluttajamarkkinoita.

Raportissa varoitetaan myös siitä, kuinka pandemia voi tarjota huumeiden salakuljettajille ja järjestäytyneelle rikollisuudelle uusia mahdollisuuksia.

– On merkkejä siitä, että huumeiden laitonta kauppaa tekevät ryhmät ovat mukauttaneet strategioitaan, raportti kertoo.
Raportin mukaan osa edellä mainituista ryhmittymistä on saattanut hyväksikäyttää tilannetta kiillottaakseen omaa julkisuuskuvaansa kansan keskuudessa. Nämä ryhmittymät ovat voineet esimerkiksi tarjota erinäisiä palveluita, joita on voitu kohdistaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville.

Deutsche Welle kertoi huhtikuun lopulla, että esimerkiksi Meksikossa huumekartellit ovat jakaneet ihmisille ruokaa koronapandemian keskellä.

Raportissa tuodaan esille lisäksi niitä mahdollisia vaikutuksia, joita maailmanlaajuisella kriisillä voi olla huumeiden tuotannolle. Raportissa mainitaan esimerkkinä ainakin Afganistan, jossa kasvatetaan noin 90 prosenttia maailman laittomasta oopiumista.

Afganistanin oopiumintuotannon kannalta tärkein sadonkorjuuaika sijoittuu maaliskuun ja kesäkuun välille. Jos sadonkorjuun vaatimaa valtaisaa työvoimaa ei saada paikalle tai jos sadonkorjuuta tekevät ihmiset eivät ole halukkaita matkustamaan kasvatusalueille, voi tällä olla vaikutusta tämän vuoden oopiumisatoon, raportissa arvioidaan.

Joitain puutteita on jo havaittu työvoimassa maan läntisissä ja eteläisissä provinsseissa. Pääasiallinen syy työvoimapulan taustalla on Pakistaniin johtavan rajanylityspaikan sulkeminen.